Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
osaksi sorakerrosten ja soiden peittämä
Etelä-K:n (Smålandin) ylänkö. R:n
eteläisin osa, Skånen alanko, on hyvin
hedelmällistä ja liittyy geologisen
rakenteensa puolesta, samoinkuin Itämeren
rannikolla olevat Öölannin ja Gotlannin
saaretkin, lähemmin Tanskaan (trias-,
jura- ja liitumuodostumineen). —
Vesistöt. Vesirikkaudessa R:n voittaa vain
Suomi. Pohjois-R:ssa on lukuisia jokia,
monet niistä sangen vuolaita ja koskisia.
Tärkeimmät niistä ovat Tornionjoki
(jossa Tornionjärvi), Kainuunjoki,
Luulajanjoki (Iso-Luulajanjärvi),
Piitimenjoki, Skelleftenjoki, Uumajanjoki,
Ångermanjoki, Indaljoki (Storsjön), Ljungan,
Ljusnan ja Daljoki (Siljan).
Keski-R:n alangon suurimmat järvet ovat
Venneri, Vetteri, Mälari ja Hjälmaren.
Ensinmainittu, johon laskee Klarjoki
pohjoisesta, laskee Göötajoen kautta
Kattegatiin, muut laskevat Itämereen.
R:n koskien vesivoima on arvioitu yht.
18 milj. hevosvoimaksi, mistä n. 16 milj.
hevosv. tulee Norlannin osalle; käyttöön
on otettu vain n. 1,5 milj. hevosv. (m. m.
Trollhättanin ja Porjuksen suuret
voimalaitokset). — Ilmasto on maan asemaan
nähden sangen lauhkea, ei tosin niin
lauhkea kuin Norjan. Sademäärä
keskimäärin 500 mm vuodessa, alenee lännestä
itään ja etelästä pohjoiseen mennessä.
Tammikuun keskilämpö on Pohjois-Norlannissa
n. -14° C ja Etelä-Skånessa -1°, heinäkuun
keskilämpö +14° ja +16°, vuoden keskilämpö
-1,2° ja +7,3°. — Kasvisto on Pohjois- ja
Keski-R:ssa joks. samanlainen kuin vastaavilla
leveysasteilla Suomessa; tammivyöhykkeen
pohjoisraja ulottuu kumminkin pohjoisemmas
kuin meillä. Tammivyöhykkeen eteläpuolella
on pyökkivyöhyke, jonka pohjoisraja kulkee
Bohusläänin keskiosista Kalmarin eteläpuolelle.
— Maasta on 9,5 % peltoa, 2,2 %
luonnonniittyä, n. 60 % metsämaata. —
Eläimistö joks. kuin Suomessa; meille
vieraita imettäväisiä ovat Etelä-R:ssa
viihtyvät saksanhirvi ja metsäkauris. —
Asukkaita on 6,054,000 (1926), niistä
suomalaisia (pääasiallisesti Tornionjoen
laaksossa) n. 30,000 ja lappalaisia
n. 7,000, muut ruotsalaisia. Keskimäärin
asuu 14,7 henkeä joka km2:lla (Skånessa
68, Lapissa 1); 30 % väestöstä asuu
kaupungeissa. Ev.-lut. tunnustus
vallitseva. Kansanvalistus korkea.
Korkeakouluja: Upsalan ja Lundin yliopistot,
Tukholman Karoliininen Opisto, Tukholman
ja Gööteporin korkeakoulut. —
Elinkeinot. Maataloudesta elää n. 38 %
väestöstä; meillä yleisten viljalajien ja
perunain ohella viljellään melkoisesti
sokerijuurikkaita. Maanviljelyksen tuotanto on
viime vuosina ollut 1,000-1,300 milj.
kruunua. Vuorityöstä ja teollisuudesta elää
n. 32 % väestöstä. Teollisuuden
tuotantoarvo on viime vuosina vaihdellut 4 ja
7 miljardin kruunun välillä. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat ravinto- ja
nautintoaine-, metalli-, paperi-,
puutavara-ja kutomateollisuus. Vuorityö on
vuosisatoja ollut erittäin tärkeä elinkeino.
Rautamalmia on runsaasti ja laadultaan
se on maailman parasta. Tuottoisimmat
rautamalmialueet ovat Lapissa
(Jällivaara, Kiirunavaara, Luossavaara),
huomattava alue on myös Keski-R:ssa
(Pohjois-Upplannin, Västmanlandin,
eteläisen Taalainmaan ja itäisen Vermlannin
poikki kulkeva vyöhyke, jossa m. m.
Grängesberg). R:n rautamalmin kokonaistuotanto
oli 1925 yli 8 milj. tonnia. Muiden metallien
saanti on verraten vähäistä. Tärkeimmät
vientitavarat ovat puutavarat ja paperimassa,
rautamalmi, rauta- ja terästavarat sekä voi,
tuontitavaroista tärkeimmät vilja, kivihiili
ja siirtomaantavarat. Vienti on
vuosittain vaihdellut 1,000 ja 1,300 milj.
kruunun välillä, tuonti 1,100 ja 1,400
milj. kruunun välillä. — Rautateitä
n. 16,000 km. Raha 1 kruunu = 100 äyriä.
— Hallitusmuoto ja hallinto. R. on
perustuslaillinen perinnöllinen
kuningaskunta. Toimeenpaneva hallitusvalta on
kuninkaalla valtioneuvostossa, jossa 11
jäsentä, niistä 3 salkutonta. Eduskunta
on 2-kamarinen. Ensimmäinen kamari on
150-jäseninen. Jäsenet valitaan 8 v:ksi,
vaalin toimittavat maakäräjät ja kuuden
suurimman kaupungin valtuustot;
vuosittain valitaan n. 1/8 jäsenistä;
vaalikelpoisia ovat kaikki 35 v. täyttäneet
kansalaiset, joilla on vähintään 50,000
kruunusta verotettu kiinteistö tai vähintään
3,000 kruunun verotetut vuositulot.
Toisen kamarin jäsenluku on 230, jäsenet
valitaan välittömillä vaaleilla, äänioikeutettuja
ja vaalikelpoisia ovat 23 v. täyttäneet miehet
ja naiset. — Paikallishallintoa varten maa
on jaettu 24 lääniin ja 1 (Tukholman)
käskynhaltijapiiriin. Läänit ks. Skandinaavian
kartasta. Läänien edustajakokouksia sanotaan
maakäräjiksi; läänien esimiehiä ovat
maaherrat. Kaupunkeja on 112, kauppaloita
44. Kirkollisesti maa on jaettu 13 hiippakuntaan.
Pääkaup. Tukholma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
