Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsin taide - Ruotsin Tiedeakatemia - Ruotto - Ruotujakolaitos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
huomattavimmat taiteilijat olivat
kuvanveistäjät Byström, Fogelberg,
Molin, Börjesson ja Hasseberg,
taidemaalarit Fageriin, Jernberg,
Höckert, Wahlberg, von Rosen, Kronberg,
Larsson, Josephson, R. Bergh, Nordström,
Kreuger, prinssi Eugen,
Liljefors, Zorn, Björck, Wilhelmson,
piirtäjistä Engström ja
arkkitehdeista Scholander, Clason
ja Boberg. 1900-luvun R. t:ssa on
arkkitehtuuri etualalla pääedustajinaan
Tengbom ja Östberg,
Tukholman (ks. t., kuva) kaupungintalon
luoja. Huomattavimmat kuvanveistäjät ovat
Milles, Eldh ja Johnson
sekä taidemaalarit, eräiden edellä jo
mainittujen ohessa, Hjortzberg,
Arosenius ja Grünewald.
Myös taideteollisuus on elpynyt; nimenomaan
on korkealla m. m. Gaten ja
Haldin edustama lasitaide
(ks. t., II os., p. 981, alempi kuva).
[Romdahl ja Roosval, „Svensk
konsthistoria" (1913); Laurin, „Nordisk
konst" (1921-26).] ks. kuvaliitettä Ruotsin
taidetta.
Ruotsin Tiedeakatemia (ruots.
Kongliga svenska vetenskapsakademien), per.
1739 matemaattisten ja luonnontieteiden
edistämiseksi.
Ruotto, konsvärkki, runko- tai
ristikkovahvikkeet, kun ne jotakin rakennetta
varten on paikoilleen kiinnitetty.
Ruotu, oik. joukko, osasto. Kaksi
(ennen useampiakin) peräkkäin rintamassa
seisovaa miestä tai hevosta.
Ruotujakolaitos, Kaarle XI:n
Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla
toimeenpanema sotalaitoksen uudistus, joski
jo 1500-luvulta lähtien oli alempana
esitettyjä periaatteita jonkinverran
sovellutettu.
Jalkaväen ylläpitämiseksi kansa
suostui maakunnittain asettamaan
määräluvun miehiä (1,000-1,200). Kaikki
talot jaettiin ruotuihin, jotka
pestasivat ja palkkasivat miehen.
Useimmiten tuli ruotu olemaan n. 2
manttaalia. Kun sotamies oli kuollut tai hänen
paikkansa muuten tullut avoimeksi, piti
ruodun hankkia uusi mies. Sotamiehet
saivat ruodultansa pestin (10-125
kruunua), vuosipalkan (2-15 kruunua),
torpan, johon kuului tupa tarpeellisine
ulkohuoneineen, peltoa ja niittyä. Missä
torppia ei ollut, saivat sotamiehet asunnon
sekä muonan ruodulta. Kokouksiin ja
katsastuksiin piti ruodun miehensä kyyditä
ja huolehtia heidän elannostaan niissä.
Kustaa III:n ajoista maksoivat ruodut
muutamissa osissa valtakuntaa
katsastusajan muonasta erikoisen
passevolanssimaksun. Ruodut olivat velvolliset
sotamiehilleen kustantamaan pitovaatteet;
kruunu antoi univormut sekä aseet.
Ruotu jaosta olivat vapautetut:
säteritalot, kuninkaankartanot ja -karjatalot,
enimmät virkatalot, prebendatalot,
ratsutilat, osa kestikievareista y. m.
Kuninkaan- ja karjakartanolta sekä puhtaita
kruununtaloja tehtiin sekä jalka- että
ratsuväenupseerien virkataloiksi. Ahkeraan
oli määrätty sotaharjoituksia, kokouksia
ja katsastuksia pidettäväksi. —
Sisämaassa asettivat ruodut miehiä
jalkaväkeen, rannikolla ja saaristossa
laivastoon (merimiesruodut). Kaupungit
asettivat myös laivastoväkeä.
Ne kruununtalot, joiden vero oli mennyt
ratsuväen pitoon, saivat sen asemesta
asettaa miehen ja ratsun täysine
varustuksineen armeijaan. Niitä ruvettiin
sanomaan ratsutiloiksi l.
rustholleiksi. Kaarle XI perusti myös uusia
ratsutiloja, joiden omistajat saivat
vapautusta tai vähennystä veroista
suorittamalla ratsupalvelusta. Ellei vapautusta
ratsutilasta kruunulle tulevasta verosta
katsottu riittäväksi korvaukseksi
ratsupalveltiksesta, saivat ne kantaa
joidenkuiden lähitalojen verot. Näitä taloja
sanottiin augmentti- l. akumenttitaloiksi.
Ratsutilojen, tuli sodan ja rauhan aikana
hankkia ja kustantaa hevonen ja mies täysissä
varustuksissa. Kun mies tai hevonen oli
kuollut tai niiden paikka muuten tullut
tyhjäksi, tuli ratsutilojen hankkia uusi.
Aikojen kuluessa järjestelmään tehtiin
muutoksia. Niinpä sallittiin 1700-luvulta
alkaen, että ruotuväkirykmenteissä oli
vakansseja, s. o. ne eivät olleet
täysilukuisia, jolloin puuttuvien miesten
ja hevosten puolesta maksettiin erikoinen
vakanssivero. Toisaalta ruodut
velvoitettiin vakinaisten miesten lisäksi
hankkimaan täydennysmiehiä
(vargeringskarlar), jotka varsinkin
Suomessa ajoittain muodostivat melkoisia
joukkoja.
Vv:n 1788-90 sodan syttyessä oli
Suomen ruotujakoarmeijassa jalkaväkeä
6,702 miestä ja ratsuväkeä 2,250 miestä
sekä vv:n 1808-09 sodan alkaessa yht.
12,999 miestä, siitä täydennysväkeä 4,050.
Karjala, jossa ei aikaisemmin ollut
ruotuväkeä, jaettiin nyt ruotuihin, mutta
kansa pääsi toistaiseksi asettamasta
sotaväkeä suorittamalla aikaisemmin
maksettua jääkäriveroa kaksinkertaisen
määrän. Tällä verolla ylläpidettiin pestattua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
