Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sacra-Sade
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
säännöllisesti iltapäivällä ja illalla, ja
niitä on runsaimmin silloin, kun aurinko
kulkee paikan zenitin yli, ja koska tämä
sattuu ekvaattorin seuduilla kaksi
kertaa vuodessa, on siellä kaksi s.-aikaa,
vähän etäämpänä, kääntöpiirien seuduilla,
yksi. Troopillisia s.-aikoja muuntavat
suuresti pasaati- ja monsuunituulet.
Pasaatituulet ovat luonteeltaan verraten
kuivia, mutta kohdatessaan vuoristoja,
vaikuttavat sadetta synnyttävinä
tuulenpuolella ja kuivina suojan puolella.
Mereltä puhaltava monsuunituuli tuo
runsaita s:ita rannikoille ja sitä vastaan
oleville vuorenrinteille, mutta maalta
puhaltava monsuuni on kuiva ja kylmä.
— Subtroopillisissa vyöhykkeissä painuu
tropiikkien yläilmoihin noussut ilma
alaspäin ja edistää kuivuutta. Kuivuus on
suurin kesällä, jolloin tämä ilmiö on
voimakkaimmillaan, mutta heikoin
talvella, jolloin auringon mukana kohoavan
ilman voimakkain alue on etääntynyt
kauimmas, ja silloin joutuvat seudut
korkeampien leveyksien s:ta antavien
ilmanpaineminimien vaikutuspiiriin.
Näihin seutuihin muodostuu siis talvinen
s.-aika. — Korkeammilla leveysasteilla
saadaan s:t tavallisimmin
matalapaineiden yhteydessä. Lämpimämmät
ilmakerrokset nousevat niissä ylös, joko
suoraan nousten maanpinnan lähellä olevan
kylmemmän ilman päälle tai siten, että
maanpintaa myöten etenevä kylmä
ilmavirtaus nostaa ne ylös. Koska
matalapaineiden esiintymiselle valtamerillä ja
rannikoilla on kylmä vuodenaika
edullisin, on tämänluontoisia s:ita siellä
runsaimmin talvella. Mannermailla estää
taas kylmänä vuodenaikana niiden
seuduilla yleisimmin vallitseva korkeapaine
s:ta luovien mataloiden kulkua ja
kehitystä, ja senvuoksi on siellä talvella
verraten kuivaa. Kesällä sensijaan
aiheuttaa kiinteän maan voimakkaampi
lämpiäminen nousevia ilmavirtauksia ja
pienempiä paikallisia lämpötilan ja
ilmanpaineen jakautumisen epäsäännöllisyyksiä,
joiden yhteydessä muodostuu helposti
runsassateisia ukkospilviä. Näiden
takia on runsain s.-aika lauhkeiden
seutujen mantereilla kesäaikaan. Yleensä
on näillä seuduilla s:ta kaikkina
vuodenaikoina.
Maailman runsassateisimmat paikat
ovat Intiassa Himalajan etelärinteellä
(Manoyuram 12,660 mm ja Cherrapunji
n. 12,000 mm) sekä Hawaiji-saarilla
(Kauai-niminen saari 12,100 mm).
Euroopan sateisimmat paikat ovat:
Etelä-Dalmatsiassa Crkvice (4,640 mm),
ja Pohjois-Englannissa Styeheadin sola
(4,310 mm). S.-määrä vaihtelee suuresti
näilläkin paikoilla eri vuosina ja kuukausina.
Cherra-punjissa lienee suurin mitattu s.-määrä
vuodessa 15,010 mm ja kuukaudessa
5,080 mm. Suurin tähän asti tunnettu
s.-määrä päivässä on Filippiinien saarilta,
Baquio’sta (1,168 mm). — Vähimmän
sataa korkeiden reunavuorten
ympäröimillä manneralueilla ja suurissa,
kuivissa ja lämpimissä manner seuduissa,
kuten Gobi’ssa, Saharassa, Sisä-Arabiassa,
Chilen ja Perun rannikoilla ja
Sisä-Austraaliassa. Siellä voi kulua
vuosikausia, ettei satu yhtään s:ta,
mutta kokonaan sateettomia eivät nämäkään
seudut ole.
Suomen s.-oloja selvittää Korhosen
laatima kartta, joka isohyeettiviivojen
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
