Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1407-1408 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sairiala-Šakardikone

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

työ- ja ansaitsemiskyvyn väliaikainen
aleneminen on ollut syynä. S. voi
esiintyä yksityisvakuutuksena tai
yhteiskunnallisena vakuutuksena. Meillä ei ole
s:ta koskevaa lainsäädäntöä, joten tällä
alalla toimivat kokonaan vapaaehtoiset
sairauskassat. Useat komiteat ovat
kuitenkin jo valmistelleet s:ta koskevaa
lainsäädäntöä.

Sairiala, maatila Tuuloksessa.

Sairila, maatila Mikkelin
maalaiskunnassa. [„Hist. Arkisto" XXV 1915.]

Saïs, muinainen kaup. Egyptissä,
Niilin läntisen suuhaaran varrella.

Saisan, Saisan-nor (mong.), n. 100
km pitkä, matala, kalaisa järvi Venäjän
Aasiassa lähellä Mongolian pohjoisrajaa.
Sen läpi virtaa Irtyš.

Saison [sezō’] (ransk.), vuodenaika;
sesonki (ks. t.).

Saituri, Molièren (ks. t.) huvinäytelmä.

Saivartajat, kiiliäiset (Oestridæ),
paarmojen näköisiä kärpäsiä, joilla
hyvin lyhyet tuntosarvet ja pistämiseen,
jopa syömiseenkin kelpaamattomiksi
surkastuneet suuosat. Toukat elävät
kavio- ja sorkkaeläinten, joskus muidenkin
imettäväisten loisina; koteloituvat
maassa. Lampaan nenäsaivartajan
(Oestrus ovis) naaras laskee
lampaan sieraimiin toukkansa; nämä
kaivautuvat otsaonteloon, jossa elävät n.
9 kk. tuottaen lampaalle tuskia, voivatpa
joskus aiheuttaa kuolemankin. Tätä lajia
ei maassamme ole, mutta sen sukulainen
poron nenäsaivartaja (O. trompe),
joka ahdistaa samalla tavalla poroja,
elää Lapissa. — Meillä yleisen naudan
ihosaivartajan l. kiiliäisen
(„nautapaarman") (Hypoderma bovis) toukka
synnyttää nautaeläinten selkään pahoja ajoksia,
n. s. permuja. Naaras munii kesällä
munansa naudan selkään; kun nauta sitten
nuoleksii sitä kohtaa, joutuvat munat tai
ehkä niistä kehittyneet toukat sen
ruoansulatuskanavaan. Sieltä ne kaivautuvat
selkää kohti, asettuvat selkänähän alle
lepoon ja kasvavat n. 25 mm pitkiksi
,,permostoukiksi". Touko-kesäkuussa ne sitten
kaivautuvat ulos nahasta. Iho-s:n
vaivaamien lehmien maito vähenee, liha käy
huonommaksi, ja nahka tulee reiälliseksi


Naudan ihosaivartaja, vas.
muna, oik. toukka.

ja menettää siten paljon arvostaan.
Toukkien hävittäminen tapahtuu
parhaiten siten, että toukat puristetaan
permuista ulos. Lähisukuinen poron
ihosaivartaja (H. tarandi) aikaansaa
porojen selkänahkaan samantapaisia
ajoksia, n. s. kurmuja. — Hevosen
suolisaivartaja (Gastrus equi), joka on
yleinen meidänkin maassamme, laskee
munansa hevosen eturuumiin karvoihin,
kuoriutuneet toukat synnyttävät siinä
kutkan, hevonen nuoleksii kutkuavaa
kohtaa, toukat joutuvat mahalaukkuun
ja suolistoon, tarttuvat niiden seinämiin
päässään olevilla väkäsillä ja imevät
limakalvosta ravintoa. Samaan kohtaan
voi kiinnittyä 50-100 toukkaa, ja suolen
seinämään voi tällöin syntyä reikäkin.
N. 10 kk:n kuluttua toukat poistuvat
ulostuksien mukana suolistosta.

Sajama [sahā’-], 6,415 m yli merenp.
kohoava tulivuori Etelä-Amerikan
Andeilla, Bolivian länsiosassa.

Sajanin vuoret, Aasiassa, Altain jatko
itäänpäin, korkein huippu Munku Sardyk
3,490 m yli merenp.

Sajnovics [šainovitš], János
(1733-85), unk. tähtitieteilijä ja kielentutkija.
Julk. tutkimuksen, jossa koko kielenrakenteeseen
(eikä vain sanayhtäläisyyksiin) perustuen osoittaa
unkarin ja lapin sukulaisuuden.

Šakaali (Canis aureus), suden, osaksi
myös ketun näköinen, niiden sukuinen ja kooltaan
niiden välillä oleva pitkä- ja tuuheahäntäinen, yleensä
likaisen harmaankellervä eläin. Yöeläin, syö
pienehköjä imettäväisiä, lintuja, raatoja,
kasviaineita. Aasiassa, Pohjois-Afrikassa,
Kaakkois-Euroopassa.


Šakaali.

Sakai, kaup. Japanissa, Hondon
etelärannalla, Osakasta etelään. Erilaista
teollisuutta. 105,000 as.

Sakai, pienikasvuinen, negriittomainen,
Malakan niemimaan eteläosassa asuva alkuasukaskansa.

Sakala, muinainen vir. maakunta,
käsitti Pärnun piirin itäosan.

Sakalava, Madagaskarissa (ks. t.)
asuva alkuasukaskansa.

Sakaramuuri, muurihammastuksella
(ks. t.) varustettu muuri.

Šakardikone, jacquardkone (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>