Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksi-Salaatit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
haaran (jolle jäi vaaliruhtinaanarvo)
pääkaupunkina oli Wittenberg, Albertin
haaran Dresden. Ernstin poika oli
vaaliruhtinas Fredrik III Viisas
(1486-1525). Hänen veljensä ja seuraajansa
oli Juhana Horjumaton (1525-32).
Tämän poika Juhana Fredrik Jalomielinen
(1532-47) joutui Mühlbergin taistelussa
Kaarle V:n vangiksi, ja keisari riisti
häneltä maan sekä vaaliruhtinaanarvon.
Ne annettiin Juhana Fredrikin sukulaiselle
herttua Moritsille (Albertin
sukuhaaraa, hall. v:sta 1539), joka oli
auttanut keisaria Schmalkaldenin sodassa.
Morits yhdisti kaikki S:n maat, paitsi osia
Thüringenistä. Morits pakotti 1552 keisarin
myöntämään Passaun sovinnossa luterilaisille
uskonvapauden. Juhana Yrjö I (1611-56)
yritti turhaan ylläpitää puolueettomuutta
kolmikymmenvuotisessa sodassa, sai sitten
turvaa Kustaa Aadolfilta, joka pelasti hänen
maansa Tillyn hävityksiltä, mutta luopui
Ruotsista ja teki yksityisrauhan 1635.
Fredrik August I Väkevä (1694-1733)
kääntyi katolinuskoon päästäkseen Puolan
valtaistuimelle (Puolan kuninkaana August II).
Venäjän ja Tanskan liitossa hän otti osaa
suureen pohjan sotaan. Augustin pojan
Fredrik August II:n (1733-63,
Puolan kuninkaana August III) aikana johti
hallitusta hänen suosikkinsa v. Brühl.
Seitsenvuotisessa sodassa 1756-63
Preussin Fredrik II valloitti maan ja piti sitä
miehitettynä sodan loppuun asti.
Fredrik August II:n kuoltua lakkasi yhteys
S:n ja Puolan välillä. Fredrik
August III:n (1763-1827) aikana
S. soti Napoleonia vastaan, mutta sopi
hänen kanssaan ja yhtyi kuningaskunnaksi
korotettuna 1806 jäseneksi Reinin liittoon.
S:n hallitsija otti kuninkaana Fredrik
August I:n nimen. Seur. v. hän sai
Napoleonilta Varsovan herttuakunnan.
Fredrik August pysyi Napoleonille uskollisena;
vasta Leipzigin taistelun jälkeen 1813 hän yhtyi
liittolaisiin. Wienin kongressissa 1814-15 hänen
täytyi Preussille luovuttaa suurempi
luoteinen osa S:ia; pienempi jäi hänelle
eri kuningaskuntana. Varsovan
herttuakunta joutui Venäjälle. Fredrik
August II:n (1836-54) aikana S.
(ministeri Beustin johdolla) esiintyi
Preussin vastustajana puuhaten Saksan
keskivaltioiden liittoa. Fredrik August
II:n seuraajan Juhanan (1854-73)
aikana S. 1866 Itävallan rinnalla taisteli
Preussia vastaan; sen täytyi sodan
loputtua yhtyä Pohjois-Saksan liittoon.
Sittemmin S. pysyi Preussille uskollisena
ottaen osaa saks.-ransk. sotaan; v:sta
1871 sen historia liittyy Saksan historiaan.
V. 1918 S. julistettiin tasavallaksi.
Saksi (saks. Sachsen), Preussin
maakunta, Thüringenin pohjoispuolella.
Kaupunkeja: Magdeburg, Halle.
Saksilaiset l. saksit, germ.
kansanheimo, aik. asunut Pohjanmeren
eteläpuolella. V:n 450 vaiheilla osa heistä
anglien kera valloitti Etelä-Britannian.
Kaarle Suuri pakotti Saksaan jääneet
s. vastaanottamaan kasteen (772-804).
Taistellen slaaveja vastaan s:n alue
levisi Elben itäpuolelle nyk. Mecklenburgiin,
Brandenburgiin ja Saksiin.
Saksilaiset keisarit, Saksassa
919-1024 hallinnut ruhtinassuku, jolla
aikaisemmin oli Saksin herttuakunta:
Henrik I, Otto I, Otto II, Otto III ja
Henrik II.
Saksin sininen, alkujaan sinisen
mineraalivärin (koboltti- tai
kupariyhdistyksen) nimitys; nyk. myös
indigosulfonihapon natriumsuolan nimitys;
viimemainittua käytetään kankaan värjäykseen.
Saksin Sveitsi (saks. Sächsische
Schweiz), hiekkakivivuoristo Elben
varrella Kaakkois-Saksissa. Rapautumisen
ja erosionin vaikutuksesta on syntynyt
omituisia pylväitä, rotkoja ja siltoja.
Näiden johdosta ja luonnonkauneutensa
vuoksi S. S. on Saksan suosituimpia
matkailuseutuja. Kuuluisin näköalapaikka
Bastei. kuva ks. Bastei ja
kuvaliite Saksa, 3.
Saksin vihreä, kobolttivihreä y. m.
väriaineita.
Saksofoni, metallinen
puhallussoitin, jossa klarinettisuutin
ja kartionmuotoinen torvi.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
