Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1435-1436 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Salamnius-Salaojitusyhdistys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Salamnius [-a’m-], Mattias
(k. 1691), suom. runoilija, pappina Inkerinmaalla
1680-86. Teoksia: vanhaan suom. runomittaan
sepitetty „Ilo-Laulu Jesuxesta" (1690), huomattavin
Ruotsin vallan aikainen runotuotteemme. [Tarkiainen,
„Piirteitä suom. kirjallisuudesta" (1922).]

Salamurha, salaisesti tehty murha.
Nykyisessä rikoslaissamme ei ole, kuten
aikaisemmin, säädetty eri rangaistusta
s:sta, vaan on siitä tuomittava kuten
murhasta.

Salamvrias ks. Peneios.

Salandra [-la’-], Antonio
(s. 1853), it. vapaamielinen poliitikko,
hallinto-oikeuden prof. Us. ministerinä, pää-
ja sisäministerinä 1914-16.

Salaneuvos, korkea arvonimi; vielä
korkeampi on todellinen s.

Salangaanit (Collocalia), pääskysten
näköisiä kirskulintuja, jotka rakentavat
syljestään pesiä. Näitä „syötäviä pääskysenpesiä"
pidetään varsinkin Kiinassa, mutta myös Euroopassa,
herkkuna. S:ja elää Intiassa ja Sundasaarilla.

Salangaani pesineen.

Salanimi, pseudonyymi, nimi tai nimimerkki,
jota kirjailija nimeään salatakseen käyttää
tekijännimenä. Esim. Johannes Linnankoski,
Maila Talvio, Mary Marck (Kersti Bergroth),
Agapetus (Yrjö Soini).

Salaojitus, maanpinnan kuivattaminen
maanalaisten, peitettyjen ojien, salaojien
avulla. Täydellisimmät ja kestävimmät ovat
putkisalaojat. Niitä käytetäänkin nykyjään
kovalla maalla melkein yksinomaan. Riuku- ja
lautasalaojia käytetään etupäässä suolla,
jossa pohja ei ole kyllin kiintonainen
putkiojitukseen, tai yleensä sellaisilla
mailla, jotka ovat jatkuvasti kosteita;
kuivilla mailla ne lahoavat nopeasti ja
joutuvat epäkuntoon. — S:ssa imuojat
vastaavat sarkaojia avo-ojituksessa
ja kokoojaojat viemäreitä. Imuojien
syvyys on tav. 0,9-1,2 m, etäisyys
toisistaan (maanlaadun mukaan) 8-20 m,
joskus jopa 30 m ja ylikin; suurin
sallittu pituus 150-200 m; putous vähintään
0,8 %. Kokoojaojien syvyys on tav.


Salaojitus, 1
salaojan vaikutus
maahan, 2 riukusalaoja,
3 lautasalaoja, 4
kivisalaoja, 5
putkisalaoja, 6 putkiliitos,
7 laskuaukko.

1,2-1,3 m ja putous 0,2-0,15 %; ne keräävät
imuojien vedet ja laskevat ne erikoisesti
rakennetusta laskuaukosta, „silmästä",
kuivatusojaan. Pitkittäissalaojat ovat
putouksen suuntaan kulkevia imuojia, ja niitä
käytetään etupäässä tasaisilla mailla,
poikittaissalaojat kulkevat enemmän tai

Pitkittäis- ja poikittaissalaojitus.

vähemmän vinosti putouksen suuntaan
nähden, ja käytetään viettävillä mailla.
S.-työt suoritetaan tav. keväällä tai
alkusyksyllä. Puutäytteisten salaojien
kestävyysaika lasketaan n. 15-20 v:ksi,
hyvin poltetuista tiiliputkista
valmistettujen salaojien 50-60 v:ksi.
Sementtiputket kestävät yhtä hyvin, jollei
maassa ole happoja. — Valtio avustaa
s.-töitä lainoilla, joiden ehdot on määrätty
Valtioneuvoston päätöksessä 12/10 1923.
[Hallakorpi, „Maan kuivatus" (1917).]

Salaojitusyhdistys, Suomen S., per.
1918 Helsinkiin. Laatii salaojitussuunnitelmia
ja -kustannusarvioita sekä suorittaa salaojitustöitä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>