Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1445-1446 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saltsjöbaden-Salzburg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Saltsjöbaden [-šöbā-], huvilayhdyskunta
Ruotsissa, Tukholman lähellä. Ulkoilmakylpylä
ja uimastadion. 3,000 as.

Saltvik [-īk], kunta Ahvenanmaan
maakunnassa, Ahvenan manterella; 137,9 km²,
3,299 as. (1926). Harmaakivikirkko 1300-luvulta.

Saltykov [-o’f], Mihail
Jevgrafovitš (1826-89), ven. satiirikko
(salanimi Štšedrin), maaseudun kurjien
olojen säälimätön ruoskija. Teoksia suomen.:
„Valittuja satiireja".

Saltzman [-lts-], Fredrik,
vanh. (1839-1914), suom. lääkäri, kirurgisen
kliniikan prof. Helsingissä, Lääkintöhallituksen
ylijohtaja 1890-1902. Toimi tarmolla sairaalaolojen
parantamiseksi ja sairaanhoitajatar tason kohottamiseksi.
— Saltzman, Fredrik, nuor. (s. 1881),
suom. lääkäri, edellisen poika, sisätautiopin
dosentti v:sta 1919, Marian sairaalan
sisätautiosastojen ylilääkäri v:sta 1927.

Saluën, Salwen, 1,650 km pitkä
joki Taka-Intian länsiosassa, laskee
Martabanin lahteen.

Salunööri (ransk.), sotilas, jonka
pistimenkärjessä on lippu osoittamassa
harjoituksissa rintamalinjaa. Nyk. ei enää
käytännössä.

Salus (lat.), kreik. Hygieia,
muin. roomalaisilla olennoitu terveys eli
menestys, vars. valtion menestyksen
jumalatar, keisariajalla keisarien
suojelusjumaluus.

Saluteerata (lat.), tervehtiä (miekalla,
lipulla tai laukauksilla).

Salutsaaret [saly’-], kolme Ranskan
Guayanaan kuuluvaa saarta (Etelä-Amerikan
pohjoisrannikolla). Ransk. rangaistussiirtola.
Pirunsaari oli m. m. Dreyfusin (ks. t.)
karkoituspaikkana.

Saluutti (lat.), sotilaallinen
kunniatervehdys, kunnialaukaus.

Salvador [-ō’r], tasavalta
Keski-Amerikassa, 34,126 km², 1,6 milj. as.,
enemmistö sekarotuisia, n. 235,000 intiaania.
Rannikot hedelmällisiä; sisäosat vuorisia,
maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset
yleisiä. Tärkeimmät vientitavarat: kahvi,
sokeri, agaven kuidut, puuvilla. Uskonto


Vaakuna.

room.-kat. Eduskunta 1-kamarinen, presidentti
valitaan 4 v:ksi. Pääkaup. San Salvador.
— S. oli Espanjan aluetta v:een 1821, kuului 1823-39
Keski-Amerikan tasavaltaan, sen jälkeen
lyhytaikaisissa liittosuhteissa, julistautui
itsenäiseksi 1853.

Salvarsaani, Ehrlich-Hata 606,
dioksydiaminoarsenobentsolidikloorihydraatti,
saks. Ehrlichin ja jap. Hatan
(ks. n.) 1910 keksimä kuppataudin lääke (606:s
orgaaninen arsenikkiyhdistys, jolla oli kokeiltu
Ehrlichin metodin mukaan). S. ei ole, eikä
liioin Ehrlichin 1912 keksimä vähemmän myrkyllinen
neosalvarsaanikaan täyttänyt niihin
asetettuja suuria toiveita. S:ia ja neosalvarsaania
ruiskutetaan laskimoon tai lihaksiin.

Salvat, sekoituksia, joissa perusaineena
on paraffiinia, vahaa, talia, lanoliinia,
rasvaöljyjä y. m. ja näihin on lisätty
erilaisia lääkkeellisesti vaikuttavia aineita.
Käytetään haavoihin, ihottumiin, hierontaan y, m.

Salvation Army [sälve’išn āmi] (engl.),
Pelastusarmeija (ks. t.).

Salvator (lat.), vapahtaja.

Salvator Rosa ks. Rosa.

Salve (lat.), terve!

Salwen, Saluën (ks. t.).

Salvesen. A.-b. T. & J. Salvesen,
puutavaraliike. Per. 1882, o.-y:ksi 1905,
osakepääoma 18 milj. mk. Omistaa Lauritsalan
sahan. Osake-enemmistö v:sta 1916 A.-b. Kaukas
Fabrikilla.

Salvetti (it.), lautasliina.

Salvia, huulikukkaisia ruohokasveja.
Eräitä lajeja koristuskasveina, m. m.
pehmeän hopeakarvainen S. æthiops.

Salviati [-ā’-], Antonio (1816-90),
it. mosaiikkitaiteilija, mosaiikkitaiteen
uudelleen henkiin herättäjä. Uudistanut
Venetsian San Marcon mosaiikit.

Salvini [-vī’-], Tommaso
(1829-1916), it. näyttelijä, etupäässä traagikko.

Salym, Obin vasen lisäjoki, n. 375 km pitkä.

Salza [zaltsa], Hermann von
(k. 1239), saks. ritarikunnan suurmestari v:sta
1210. Hänen aikanaan ritarikunta asettui Preussiin.

Salzach [zaltsah], Tonavaan laskevan
Innin lisäjoki, Itävallassa. Sen varrella
Salzburgin kaup.

Salzbrunn [zaltsb-], kylpyläpaikka
Preussissa, Šleesiassa. 7,500 as.

Salzburg [zaltsburhj]. 1. Itävallan
„liittomaa" (yksityisvaltio); 7,153 km²,
224,000 as., Salzach-joen kahden puolen.
Alppimaata, Suolakaivoksia, kivennäislähteitä.
— 2. Edellämainitun tasavallan pääkaup.
Salzachin varrella, 25 kirkkoa (m. m. tuomio-
ja fransiskaanikirkko), lukuisia luostareita.
S:n vieressä olevalla Mönchsbergin vuorella on
komea Hohen-salzburgin linna. Vanhanaikaisen
rakennustapansa ja lukuisten hist. muistojensa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>