Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1449-1450 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Samettihaapa-Sammakko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lanka (loimi tai kude) muodostaa kudottaessa
pitkiä juoksuja tai silmuja, jotka leikataan
auki ja harjataan nukaksi. vrt. Manchester
ja Brysselin-matot.

Samettihaapa ks. Althæa officinalis.

Samettipaperi, veluuripaperi,
valmistetaan siroittamalla värjättyä
villapölyä liimapintaiselle paperille.
Käytetään koristeluun.

Samfundet De Nio [nīu], ruotsinmaalainen
9-jäseninen yhdistys, per. neiti Lotten von Kræmerin
1910 tekemän testamentin perusteella ruots.
kaunokirjallisuuden edistämiseksi. Se jakaa
palkintoja ja julk. aikakauskirjaa, jossa
kirjallisuuden ohessa käsitellään nais- ja
rauhanasiaa.

Samfundet Folkhälsan i Svenska
Finland (suom. = Ruotsalaisen Suomen
Kansanterveysliitto), per. 1921, koettaa
edistää Suomen ruotsink. väestön yleistä
terveyttä sekä tutkimalla syntyneisyyttä,
kuolleisuutta, avioliittoisuutta,
ravintosuhteita, rotuhygieniaa, kansanterveyttä
y. m. koskevia seikkoja että erilaisin
käytännöllisin keinoin. Liitto julkaisee
„Folkhälsan i svenska Finland"-nimistä
lentokirjassarjaa, lähettää luennoitsijoita
maaseudulle, jakaa palkintoja terveiden
ja hyvin hoidettujen lasten äideille ja
levittää terveydenhoidollisia tietoja
viiden neuvonta-aseman ja terveyssisarten
välityksellä. Rahastojen kokonaismäärä
n. 3 milj. mk.

Samiseng, jap. 3-kielinen kielisoitin.

Samland, Itä-Preussin rannikosta,
vars. Frisches Haffin ja Kurisches Haffin
välisestä, keskiajalla käytetty nimi.

Sammakko (Rana), hännättömiin
sammakkoeläimiin kuuluva suku, josta
meillä vain 2 lajia: 7-9 cm pitkä,
tylppäkuonoinen tavallinen s.
(Rana temporaria) ja 5-6 cm pitkä
suippokuonoinen, edellistä paljon harvinaisempi
pelto-s. (R. arvalis).


Peltosammakko.

Räpylä vain takaraajojen varpaiden välissä;
hampaita yläleuassa ja suulaessa, ei alaleuassa;
limainen kieli kiinnittyy suun etuosaan, sen
kaksihalkoinen kärkiosa lepoasennossa taaksepäin
kääntynyt. Syövät hyönteisiä, matoja, etanoita
y. m. s., tavoittavat saaliin kielellään.
Kutevat keväällä vedessä. Limakoiksi yhtyneistä
munista kehittyy raajattomia toukkia. Näille
kehittyy aluksi 2-3 paria ulkoisia kidustupsuja,


Sammakon kehitys, a munia, b, c, d
toukka-asteita, e juuri maalle noussut sammakko.

myöhemmin kampamaiset sisäkidukset;
pyöreätä suuta reunustavat hammaslaitaiset
sarveistupet. Sisäkiduksellisella
asteella toukka on n. s. nuijapää l.
nölliäinen: etuosa on pallomaisen pullea ja
sen jatkona on ohut, leveän uimakalvon
reunustama pyrstö. Sitten kehittyvät
raajat, ensin 5-varpaiset taka-, myöhemmin


Sammakon luusto, a lapaluu, b olkaluu, c
kyynärluu ja värttinäluu (yhtyneet), e peräluu,
d suoliluu, f reisiluu, g sääriluu ja pohjeluu
(yhtyneet), h nilkan tyviluut.

4-varpaiset eturaajat. Kidukset surkastuvat,
keuhkot alkavat toimia, tukiranko
luutuu, sarveisleuat irtaantuvat,
luuhampaat kehittyvät, pyrstö kutistuu yhä
pienemmäksi. Tämä muodonvaihdos
kestää n. 3-4 kuukautta. — Meikäläiset
s.-lajit elävät vedessä vain kutuaikana
(lukuunottamatta talvehtimista
lammikkojen, kaivojen y. m. pohjamudassa);
Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa
elävä syötävä s. (R. esculenta), jolla
on niskassa suuret kurnutusrakkulat ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>