Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 41-42 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Schauman-yhtiö-Scheffer

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Fr. W. S:n (1844-1911) poika. Ampui
Bobrikovin 16 p. kesäk. 1904 ja sen
jälkeen itsensä. [Estlander (1924).] —


Eugen Schauman.

F. L. Schauman.

Schauman, Frans Ludvig (1810-77),
jumaluusoppinut. Prof. 1847-65, Porvoon
piispa 1865-77. Teoksia: „Handbok i
Finlands kyrkorätt", „Tal och uppsatser".
Piti 1856 yliopistossa kuuluisan
juhlapuheen, jossa esitti valtiopäivien
koollekutsumista. [Rosenqvist (ruots., 1927).]
— Schauman, Georg (s, 1870),
Helsingin Yliopiston kirjastonhoitaja v:sta
1914, fil. toht., A. S:n poika. Ollut
Eduskunnassa kuuluen ruots. puolueen
vasemmistoon. Teoksia: ,,Biografiska
undersökningar om Anders Chydenius",
„Studier i frihetstidens nationalekonomiska
litteratur", „Valtiomuototaistelu Suomessa
1918" (suomen.). — Schauman, Julius
Ossian (1862-1922), suom. lääkäri,
Helsingin Yliopiston sisätautiopin ylim.
prof. v:sta 1908. Lukuisia julkaisuja
sisätautiopin alalta, varsinkin anemiaa
koskevia.

Schauman-yhtiö [šōm-]. Wilh.
Schauman a.-b., kotipaikka
Pietarsaari, per. 1883. Osakepääoma 6 milj. mk.
Omistaa sikuritehtaan, Alholman sahan
ja puimakonetehtaan. Laitokset
viimemainittua lukuunottamatta perusti
insinööri, vuorineuvos Berndt Wilhelm
Schauman (1857-1911), niinikään Pietarsaaren
sokeritehtaan (toiminnassa 1900-20) ja
Jyväskylän faneeritehtaan, joka 1912
erotettiin eri yhtiöksi, Wilh.
Schaumans Fanerfabrik a.-b.,
osakepääoma 9 milj. mk. Yhtiö omistaa sitäpaitsi
Itä-Suomen Kutomo o.-y:n,
osakepääoma 6 milj. mk. (faneeritehdas
Savonlinnassa) ja osake-enemmistön
Itä-Suomen Faneeritehdas o.-y:ssä,
osakepääoma 2 milj. mk. (Joensuussa). Kuva
ks. Jyväskylä.

Schaumburg-Lippe [šaumburhj-lipə],
Saksan valtakunnan osavaltio (tasavalta,
v:een 1918 ruhtinaskunta), Luoteis-Saksassa;
340 km², 49,000 as. Pääkaup.
Bückeburg.

Schawli (liett. Šiauliai), kaup.
Pohjois-Liettuassa. 21,000 as. — Hävitettiin
osittain maailmansodassa.

Scheel [šēl], Joakim (k. 1606),
ruots. amiraali. Seurasi Kaarle-herttuaa
hänen Suomen-retkillään 1597 ja 1599. —
Scheel, Otto (s. 1876), saks.
evankeelinen teologi. Pääteos: „Martin Luther".
— Scheel, Paavali (k. 1516), Turun
tuomiorovasti.

Scheele [šēle], Frans von
(s. 1853), ruots. filosofi ja pedagogi. Teoksia: „Det
mänskliga själslivet". — Scheele, Karl
Vilhelm (1742-86), ruots. kemisti,
ensimmäinen, joka valmisti happea
pelkkänä ja tajusi sen merkityksen
palamiselle, vaikkakaan ei selittänyt
palamisilmiötä oikein. Hänen keksimistään
lukuisista alkuaineista mainittakoon kloori,
mangaani, volfram; valmisti ensi kerran
useita yhdistyksiä kasvi- ja eläinkunnasta,
m. m. glyseriinin, maitohapon, sinihapon
ja us. kasvihappoja.

Scheelen vihreä, vihreä, myrkyllinen
väriaine, kupariarseniittia, CuHAsO₃.

Scheeliitti [šē-], väritön tai kellertävä
kivennäinen, kalsiumvolframaattia.
Suomessa s:iä on Pitkässärannassa.

Scheer [šēr], Reinhard von
(s. 1863), saks. amiraali. Avomerilaivaston
päällikkönä 1916-18 komensi Saksan
laivastoa Skagerrakin taistelussa.

Scheffel [šefəl], Joseph von
(1826-86), saks. kirjailija. Teoksia: runoelma
„Der Trompeter von Säckingen", hist.
romaani „Ekkehard" (1855, suomen.),
ylioppilaslauluja („Gaudeamus").

Scheffer [šefä’r], Ary
(1795-1858), holl.-ransk. taidemaalari. Maalannut
romanttiseen tapaan uskonnollisia ja hist.
tauluja, ottanut aiheita kirjailijoiden
teoksista. Töitä: „Francesca da Rimini
ja Paolo", „Augustinus ja Monica".
— Scheffer [še-], Karl Fredrik
(1715-86), ruots. valtiomies, kreivi.
Lähettiläänä Pariisissa 1743-52,
Valtaneuvoskunnan jäsenenä 1751-65 (hattu);
v:n 1772 vallankumouksen jälkeen Kustaa III:n
lähimpiä neuvonantajia. — Scheffer,
Ulrik (1716-99), ruots. valtiomies,
kreivi, ed:n veli. Lähettiläänä Pariisissa
1752-64, Valtaneuvoskunnan jäsenenä
v:sta 1769 sekä kansliapresidenttinä ja
Turun yliopiston kanslerina 1772-83;
Kustaa III:n hallituksen alkupuoliskolla
vaikutusvaltainen hallitusmies.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>