Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 45-46 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Schiaparelli-Schiller

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Schiaparelli [skiapare’lli],
Giovanni Virginio (1835-1910), it.
tähtitieteilijä. Uraauurtavia töitä
meteoriparvien ja kiertotähtien tutkimuksen
alalla. Kuuluisa keksimiensä Marsin
„kanavien" vuoksi.

Schichau [šihhau], Ferdinand
(1814-96), saks. insinööri ja teollisuusmies,
perusti 1837 konepajan, josta kehittynyt
laaja laivaveistämö, veturitehdas ja konepaja.
Kehittänyt suuressa määrin höyrykoneteollisuutta.

Schickele [šik-], René (s. 1883),
saks.-elsassil. lyyrikko, romaani- ja
näytelmäkirjailija; teoksia: „Maria Capponi".

Schieber [šī-] (saks.), gulašši,
sotakeinottelija, rahanousukas.

Schiedam [shida’m], kaup.
Alankomaissa, 4 km länteen Rotterdamista.
Polttimoita, lasitehtaita. 44,000 as.

Schiefner [šīfnər], Franz Anton
von (1817-79), balttilainen kielentutkija,
Pietarin tiedeakatemian kirjastonhoitaja.
Julk. tutkimuksia tibetin, kaukaasialaisista,
turk.-tataarilaisista, suom.-ugrilaisista
ja samojedilaisista kielistä. Saksansi
Kalevalan (1852); julk. M. A. Castrénin
kokoelmat.

Schiexnann [šim-], Theodor
(1847-1921), saks. historioitsija. Teoksia:
,,Geschichte Russlands, Livlands und Polens
bis in 17. Jahrhundert", „Deutschland
und die grosse Politik", „Geschichte
Russlands unter Kaiser Nikolaus I".

Schildt [šilt], Holger
(s. 1889), kustantaja, 1913 Porvooseen
perustamansa ja 1917 Helsinkiin siirretyn
ruots. Holger Schildts Förlags a.-b:n
pääjohtaja. — Schildt, Onni
(1851-1913), maanviljelijä, virkamies,
W. S. S:n poika. Tuli 1879 omistamaansa
Sysmän Hovilaan perustetun meijeri- ja
karjanhoitokoulun johtajaksi, 1905-09
senaattorina ja Senaatin maanviljelystoimituskunnan
päällikkönä, edustajana aatelissäädyssä.
— Schildt, Runar (1888-1925),
Suomen ruotsink.


Runar Schildt.


Wolmar S. Schildt.

kirjailija. Teoksia: novellit ja novellikokoelmat
„Den segrande Eros", „Asmodeus och
de tretton själarna", „Rönnbruden",
„Sateenkaari", „Kotiinpaluu" (suomen:t)
ja „Häxskogen" sekä näytelmät „Suuri
haave", „Hirsipuumies" (suomen:t) ja
„Lyckoriddaren". [Castrén (ruots., 1927).]
— Schildt, Wolmar Styrbjörn
(1810-93), kirjailijanimi V. Kilpinen,
suomalaisuuden harrastaja, Saarijärven,
sitten Jyväskylän piirilääkäri 1839-88.
S. on luonut sellaiset kirjakielemme sanat
kuin tiede, taide, yksilö, yleisö, uskonto,
sivistys, kansallisuus y. m. S. harrasti
suomen oikeinkirjoituksen uudistamista siten,
kuin hänen julkaisemansa kirjan nimi
osoittaa: „Nitæ Næitæ nītelmiæ, væitelmiæ,
vestelmiæ, sotielmia, sovinto" („Niitä,
Näitä niitelmiä, väitelmiä" j. n. e.). S:n
„venykekirjoitus" (venyke = – eli pitkän
vokaalin merkki) ei päässyt yleiseen käytäntöön.
S. on ensimmäisenä käyttänyt suomea
virkakirjeissä. Hän toimi tarmokkaasti
suomenk. oppikoulun perustamiseksi
Jyväskylään ja lahjoitti 40,000 mk.
yliopiston aikaansaamiseksi sinne. [Suom.
Tiedeakatemia. Pöytäkirjat 1911.]

Schildt & Hallberg [šilt et -bärj],
kauppa- ja tehdasyhtiö, kotipaikka Helsinki,
per. 1867. Omistaa Tikkurilan öljy-, väri-
ja lakkatehtaat.

Schill [šil], Ferdinand von
(1776-1809), preussil. upseeri. Koetti 1808
husaarirykmenttinsä etupäässä turhaan saada
aikaan yleisen kansannousun Napoleonia vastaan.

Schiller [šilə], Ferdinand
Canning Scott (s. 1864), engl. filosofi,
pragmatismin kannattaja. — Schiller
[ši-], Friedrich von (1759-1805),
saks. runoilija, synt. Marbachissa
Württembergissä, kuoli Weimarissa. Valmistui
1780 sotilaslääkäriksi, pakeni 1782
Stuttgartista, koska häneltä kiellettiin
kaunokirjallinen työskentely,
v:sta 1789 historian professorina Jenassa.
Teoksia: vallankumoushenkinen „Rosvot" (1781,
suomen.), „Die Verschvörung les Fiesko zu
Genua" (1783), porvarillinen murhenäytelmä
„Kabale und Liebe" (1784), „Don Carlos"
(1787), trilogia ,,Wallenstein" (1799,
suomen.), „Maria Stuart" (1800),


Fr. v. Schiller.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>