Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 81-82 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sekti-Seleeni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mahdollisesti aiheuttamien kärsimysten vuoksi.
Š., joka on lailla kielletty m. m. Sveitsissä
ja eräissä Saksan valtioissa, on Suomessa sallittu.

Sekti (lat.), uskonlahko.

Sekti (saks.), väkevä, imelä viini.

Sektori (lat.). 1. Ympyränsektori =
kahden säteen rajoittama ympyrän osa. —
2. Pallo-s. ks. Pallo.

Sektsioni (lat.), leikkaus, leikkauskuvio.

Sekulaari (lat.), vuosisatais-.

Sekularisatsioni (ransk.),
maallistuttaminen, kirkollisen alueen
muuttaminen maalliseksi.

Sekuli, sekavilja, kaksi tai
useampia vilja- ja palkokasveja yhdessä l.
sekaisin viljeltyinä. Nyk. viljellään
yleisimmin kauran tai ohran kanssa hernettä
tai virnaa. Viimeksimainittuja on
siemensekoituksessa 1/5-1/3. V. 1925 oli
0,5 % maamme peltoalasta s:lla.

Sekunda (lat.), toisluokkainen
(tavaralaji), toinen luokka koulussa.

Sekundaari, sekundääri, sekundäärinen
(lat.), toisarvoinen, myöhempi, myöhäisperäinen.
— Sekundaarielementti, sähkövirran
kem. vaikutuksen kautta syntynyt elementti,
s. o. akkumulaattori. — Sekundaarirata,
pikkurata, pienempää paikallista
liikettä varten rakennettu kapearaiteinen
rautatie. — Sekundaarivirta, induktsionin
kautta syntyvä virta.

Sekundantti (lat.), välittäjä ja
todistaja kaksintaistelussa. Verbi:
sekundeerata, olla avullisena.

Sekundogenituuri (lat.), „toissyntyisyys",
toisena syntyneen ylhäisaatelisen ja
hallitsijasuvun jäsenen ja hänestä polveutuvan
haaran perintö- tai vallanperimysoikeus.

Sekundometri (lat. ja kreik.),
kronoskooppi (ks. t.).

Sekunti (lat.), aika- ja kaariminuutin
1/60:n nimitys. — Mus. 1. Asteikon 2:nen
aste. — 2. Sävelsuhde, joka laajuudeltaan
vastaa suhdetta kahden peräkkäisen
asteen välillä. Laadultaan s:t ovat
„suuria" (=kokoaskel), „pieniä" (= puoliaskel)
ja ,,ylinousevia" (ks. Intervalli). —
Sekuntiheiluri, heiluri, jonka
puoliheilahduksen aika on 1 sek., s:n pituus on

	g
l =	—	, missä g on painovoiman kiihtyväisyys
	π2

(ks. t.). 45° leveydellä on l =
99,34 cm, päiväntasaajalla 99,01 cm ja
Helsingissä 99,43 cm. — Sekuntimittari,
kronoskooppi (ks. t.).

Sekvaanit (lat.), kelttiläinen heimo,
asui Juran ja Saônen välillä.

Sekvenssi (lat.). Mus. 1. Säveljakso,
jossa samat aiheet ja sama sointuryhmitys
kertautuvat yhdenmukaisessa jäljittelyssä
asteikon eri asteilla. — 2. Gregoriaanisen
graduaalin pitkä sanaton loppukoloratuuri.
Tästä s.-nimitys sitten siirtyi
niihin runomittaisiin virsiin, joita
800-luvulla alettiin sepittää ja säveltää
koloratuurien tilalle. S.-virsissä oli
yksinkertainen säkeistörakenne (tav. 3- tahi
4-säkeinen), mutta sävelmä oli aina vain
kahdessa säkeistössä yhteinen ja vaihteli
säkeistöparista toiseen. S:ja sepitettiin
kirkkovuoden juhliin sekä paikallispyhimysten
merkkipäiviksi. — Matem. Sarja (ks. t.).

Sekvestri l. sekvesteri (ransk.),
takavarikko.

Sela [-ā] (hepr.), psalmeissa esiintyvä
luultavasti laulajaryhmän vaihtoa ilmaiseva taidetermi.

Selaginella, mähkä (ks. t.).

Selam. S.aleikum l. salamaleikum
(arab.), ,,rauha teille", muhamettilaisten tervehdys.

Selamlik (turk.), huone, missä
turkkilainen ottaa vastaan ja tervehtii
vieraita; sulttaanin juhlallinen lähtö
perjantairukoukseen moskeiaan.

Selander [-la’-], Sten (s. 1891),
ruots. runoilija ja arvostelija. Teoksia:
,,Tystnadens torn", ,,Vägen hem",
„Staden", matkakirja „Vår herres hage".

Šelatiini, gelatiini, liivate (ks. t.).

Selborne [-bən], Roundell
Palmer (1812-95), S:n jaarli, engl.
lakimies ja poliitikko. Lordikanslerina
1872-74 ja 1880-85.

Seldžukit, Länsi-Turkestanista
kotoisin oleva ruhtinassuku, joka n. 1060 sai
haltuunsa koko Etu-Aasian. Valtakunta
laajeni vähitellen Indukseen ja
Jaksartes-jokeen saakka, mutta hajosi, kun
hallitsijasuvun nuoremmat haarat ja emiirit
perustivat itsenäisiä valtioita m. m.
Vähään-Aasiaan Ikoniumin, jota vastaan
ristiretkeläiset ja turkkilaiset taistelivat.

Selebreerata (lat.), juhlia,
juhlallisesti viettää. — Selebriteetti,
kuuluisuus.

Seleeni (kreik.), kem. alkuaine, samaa
ryhmää kuin rikki. At.-p. 79,2, kem.
merkki Se. Esiintyy luonnossa pienissä
määrin laajalle levinneenä, m. m.
pyriitissä. Useita allotrooppisia muotoja,
kuten rikillä. Näistä huomattavin on
„metallinen" s., jonka sulamisp. on 217°;
tämä ei liukene rikkihiileen ja johtaa
sähköä, johtokyvyn riippuessa
s.-kappaleeseen suunnatun valaistuksen
voimakkuudesta. S:n yhdistykset muistuttavat
rikin yhdistyksiä. — S.-hopea, s.-lyijy

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>