Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Siikakosken Kehruu- ja Kutomatehdas-Siipiorava
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Siikakosken Kehruu- ja Kutomatehdas,
Liperissä, per. 1897.
Siikasalmi, kanavoitu salmi n. 8 km
Mikkelin kaupungista etelään
Louhiveden-Mikkelin laivaväylällä.
Siikasalmi, valtion omistama
koulutila Liperissä; siellä asui ,,Karjalan
kuningas", kruununvouti Gabr. Wallenius
1760-77. Maamieskoulu.
Siili (Erinaceus europæus),
hyönteissyöjien lahkoon kuuluva imettäväinen,
jolla paksu ruumis (n. 24-29 cm), suippo
kuono, lyhyet jalat, lyhyt häntä ja selässä
tiheä tankea piikkipeite; vatsapuoli
pehmeäkarvainen. Erikoisen iholihaston
avulla s. voi käpertyä pallomaiseksi,
jolloin pää ja vatsapuoli peittyvät piikkisen
selkänähän turviin. Syö hyönteisiä,
matoja, sammakoita, käärmeitä, linnunmunia
ja -poikasia sekä pikkujyrsijöitä. Yöeläin.
Viettää talven horroksissa. Asustaa metsissä,
pensaikoissa, rakennusten alla y. m.
Euroopassa ja Aasiassa; Suomessa vain
Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa.
 |
Siili poikasineen pesällään.
|
Siilikala (Diodon hystrix),
jäykkäleukaisiin kuuluva n. 35 cm pitkä
troopillisista merissä elävä kala, jonka ihon
luukilvissä pitkiä teräviä piikkejä.
Siilikala.
Siilinjärvi. 1. Kunta Kuopioin läänissä,
Pohjois-Savossa, Kallaveden koillispuolella;
316,6 km2, 4,920 as. (1927).
Tarinaharjun keuhkotautiparantola,
piirimielisairaala. — 2. Rautatieasema
Kuopion-Iisalmen rataosalla, S:n kunnassa, 25 km
Kuopiosta.
Siimaeläimet (Flagellata),
alkueläinluokka. Sitkeän soluketon ympäröimiä,
ruumiin toisessa päässä 1-2 siimaa, joiden
avulla s. siimapää edellä uivat
eteenpäin; jotkut elävät runkokimnittain,
alustaansa kiinnittyneinä. Useissa on
lehtivihreätä, jolla ne kasvien lailla
yhteyttävät hiilidioksidia, toiset ottavat
erikoisen „solusuun" kautta ravintonsa,
jotkut mädänsyöjiä. Eräät loisivat
ihmisessä tai eläimissä, tauteja aiheuttaen.
Siimajalkaiset (Cirripedia),
kalvoäyriäisryhmä. Täysimuotoisina alustaansa
kiinnittyneitä; ruumiin suojana on
vatsapuolelta raolla avautuva kuori, jonka
raosta moniniveliset, melkein piiskamaiset,
karvareunaiset jalat työntyvät esiin
ja liikkuessaan synnyttävät vesivirran,
jonka mukana ravinto (pikkueliöt)
joutuu suuhun. S:ia ovat m. m.
hanhenkaula ja merirokko (ks. n.)
sekä loisena eräissä äyriäisissä elävä
pussiäyriäinen (Sacculina carcini).
Siinai, Sinai (ks. t.).
Siipi ks. Siivet. — Sot. Osaston
keskustasta oikeaan tai vasempaan oleva osa
(oikea s., vasen s.); rintamassa äärimmäisinä
seisovia miehiä sanotaan oikeaksi tai vasemmaksi
s.-mieheksi. vrt. Sivusta.
Siipijalkaiset. 1. Lepakot (ks. t.). —
2. Eväjalkaiset (ks. t.) l. siipikotilot,
Siipikarja, kaikenlaiset kotilinnut,
kanat, ankat, hanhet, kyyhkyset, fasaanit
y. m., joita elätetään munain, lihan,
höyhenten y. m. saantia varten. S:aa
oli 1926 maassamme n. 1,26 milj. kanaa.
vrt. Kana.
Siipikarja, siipikarjanhoidollinen
aikakauskirja, per. 1919, ilmestyy
Hämeenlinnassa.
Siipikarjanhoitajain Liitto,
Suomen S. L., Hämeenlinnassa,
per. 1918.
Siipiorava (Sciuropterus l. Pteromys
volans), oravansukuinen, sitä hieman
pienempi jyrsijä, jonka etuja takaraajoja
yhdistää karvapeitteinen ihopoimu. Hyppiessään
puusta toiseen se levittää raajansa ja pingoittaa
täten niiden välisen poimun liitopurjeeksi.
Päältä harmaa, alta valkoinen, korvat
lyhyet, tupsuttomat, silmät suuret
(yöeläin). Pesä tav. ontossa puussa. Syö
käpyjä, silmuja, siemeniä y. m. Etelä- ja
Keski-Suomessa, pohjoisempana harvinainen.
Siipiorava.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0085.html
