Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Šikaani-Sikiltäminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jauhoruokaa. S:jen ruokinta perustuu
pääasiallisesti jäteaineisiin, kuten meijerin,
ruokatalouden, teurastus-, mylly- y. m.
jätteisiin sekä juurikasveihin.
Lisäkkeeksi tarvitaan arvokkaampia
väkirehuja (ohraa, ruista, maissia, kauraa),
ruohoa, vihantarehua, heiniä y. m. Myös
laidunsyöttö on edullinen. Aikuisia s:oja
ruokitaan 2-3 kertaa, porsaita ja
lihotus-s:oja 4-6 kertaa päivässä. S :jen
valkuaistarve on pienempi kuin lypsykarjan.
Liian vähän kivennäisaineita sisältävistä
rehuista s:t, etenkin porsaat, sairastuvat
luunpehmenemiseen. Sen estämiseksi
annetaan 5-15 g rehufosfaattia päivittäin
ruoan seassa. Kalkkiköyhillä mailla
syntyy helposti puutetta vain kalkista.
Tällöin käytetään lisäkkeenä päivittäin
n. 5-10 g liitua. Ruoan ravitsevaisuuden
mittana käytetään Pohjoismaissa
vilja-arvoyksikköä (ks. Rehuarvo).
S:jen ravinnontarve vaihtelee iän ja painon
mukaan ollen 2,5-6,0 vilja-arvoyksikköä
ja 170-700 g muuntuvaa valkuaisainetta
päivässä 100 kg:aa elävää painoa kohti.
Lihotus-s:lla tulee olla raitisilmainen,
kuiva, puhdas, rauhaisa, ei liian valoisa
lätti, lämpö n. 12-15°, siitos-s:lla
valoisampi ja tilavampi. Hyvä siitosemakko
antaa v:ssa kaksi tasalaatuista porsuetta
(yht. n. 20-28 kpl.). Lihotus-s:n
teuraspaino on n. 60-86 % elävästä painosta.
Sikoja oli Suomessa 1926 yli 6 kk:n 170,045,
enintään 6 kk:n 220,491, maahan tuotiin sianlihaa
3,082,060 kg ja ihraa 1,691,509 kg, vietiin
sianlihaa 132,231 kg. [Collan (1926).]
Šikaani (ransk.), solvaisu, loukkaus,
häpeä. Verbi: šikaneerata.
Sikandra, pikkukaup. Intiassa, läh.
Agraa. S:ssa on kuuluisa Akbarin (ks. t.)
mausolee.
Sikarutto, erään bakteerin (Bacillus
suipestifer) aiheuttama sangen tarttuva
sian suolitulehdus. Kaksi muotoa esiintyy:
1) äkillinen s., jonka oireita
verensekaiset ulostukset, korkea kuume
(40,5-42°), ankarat vilunväreet, hengenahdistus;
2) pitkällinen s., jonka oireita nopea
laihtuminen ja pahanhajuinen ripuli. Kuolema
seuraa äkillisessä parissa päivässä (toisinaan
vasta 2-3 viikossa), pitkällisessä tav. 4-8
viikossa. Itämisaika 5-20 vrk. S:n ilmestymisestä
on viipymättä ilmoitettava viranomaisille
(Laki 29/9 1922; Asetus 29/12 1922).
Sikaruusu, punapolte, on
s.-basillin aiheuttama tarttuva sikatauti, joka
useimmiten puhkeaa kesällä. S. esiintyy
kolmenlaisena: 1) Äkillinen s.:
itämisaika 3-5 vrk., oireita kova kuume,
hengenahdistus, vuorotellen ripuli ja
umpi, punaiset täplät ihossa; kuolema
tav. 2-3 vrk:n, joskus 24 tunnin
kuluttua, kuolinprosentti 50-85 %. 2)
Helpompi s., jonka oireita latuskaiset
punertavat tai sinertävät ajettumat;
parantuminen, tav. 2-6 vrk:ssa. 3)
Pitkällinen s. ilmestyy eläimiin, jotka
ovat sairastaneet äkillisen s:n,
synnyttää kasvaimia sydämen läppiin ja
päättyy aina kuolemaan. S:n ilmestymisestä
on ilmoitettava viranomaisille (Laki
29/9 1922; Asetus 29/12 1922).
Sikatauti, sikaseptikemia, erään
bakteerin aiheuttama, erittäin tarttuva
sian tauti. Ahdistaa tavallisimmin
nuoria, alle 3 kk:n vanhoja, välistä
vanhempiakin sikoja. Ilmenee joko 1)
yleisenä verenmyrkytyksenä tai 2)
rintaontelon elimien tulehtumisena. Edellisen
oireet: korkea kuume (40-42°), punaiset
ihotäplät, lyhyt ja vaivalloinen hengitys.
Kuolema tav., 24 tunnissa. Jälkimmäisen
oireet: 3-4 viikon iässä porsaiden
kasvu pysähtyy, hengitys vaikeutuu, selkä
köyristyy, ripuli, toisinaan umpi sekä
usein halu syödä ulostuksia ja likaisia
rehuja, ihossa punaisia läiskiä, lopulta
vaikea hinkuyskä, toisinaan kouristus
tai halvaus. Useimmat porsaat kuolevat
äkillisissä tapauksissa 5-8 vrk:ssa,
pitkällisissä 3-4 viikossa. S:n
ilmestymisestä on ilmoitettava viranomaisille
(Laki 29/9 1922; Asetus 29/12 1922).
Sikem, muin. kaup. Keski-Palestiinassa,
Samariassa, Garitsim-vuoren juurella.
S. oli Jerobeamin pääkaupunki, myöh.
samarialaisten jumalanpalveluksen
pääpaikka. Nyk. nimi Nabulus.
Sikh. (sanskr.), uskonnollinen lahko
Pohjois-Intiassa, vars. Punjabissa.
Lahkon perusti hindu Nanak
(1469-1538), joka harrasti hindulaisuuden ja
islamin yhtymistä. Taistelut muhamettilaisia
vastaan johtivat oman valtion perustamiseen.
V. 1849 kahden verisen sodan jälkeen Punjab
yhdistettiin Intian keisarikuntaan.
Sikiang, Etelä-Kiinan suurin joki,
laskee laajan suistomaan halki Etelä-Kiinan
mereen, muudan haara Kantonin ohitse. N. 2,000
km pitkä. Suurin lisäjoki Jukiang.
Sikiltäminen, dekateeraaminen,
kankaan käsittely kuumalla vedellä
tai höyryllä, sen kiillon pysyttämiseksi
ja vanumisen estämiseksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
