Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sikiön lähdettäminen-Sikstus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
hedelmöittynyt munasolu kohdun l. emän
seinämään siinä edelleen kehittyäkseen.
Allantoiskalvo yhtyy s:ta uloinna
ympäröivään s:n ektodermista samanaikaisesti
kuin amnionkalvokin syntyneeseen
seroosa-kalvoon ja muodostaa n. s.
korion- l. chorion-kalvon. Tämä,
ollen uloin s.-kalvo, painuu s:n kasvaessa
kohdun limakalvoa vastaan. Pussieläimillä
se vain koskettaa limakalvoa, mutta
korkeammilla imettäväisillä korionkalvosta
ja kohdun limakalvosta työntyy vastakkain
toistensa lomiin tupsumaisia lisäkkeitä
joko yli koko korionin pinnan tai vain
rajoitetuilla alueilla. Näin syntyy
imettäväisten istukka (ks. t.).
— Syntyessään s. särkee sitä ympäröivät
kalvot. Imettäväisen s: ta istukkaan
yhdistävän napanuoran (jossa
napavaltimot ja napalaskimot kulkevat) emo
puree poikki, poikaseen jää arpi, napa,
näkyviin. — Useimpien selkärankaisten
varhaisimmat s.-asteet ovat hyvin
toistensa näköiset. Yksilön s.-kehityksessä
voidaan todeta us. piirteitä varhaisista
sukukehitysasteista (vrt. Biogeneettinen
kehityslaki). Niinpä ihmis-s:n
varhaisasteella on kidusuurteet ja
kidusvaltimot, ruumiin tukiranka on
aluksi rustoinen, ruumiin pinta on
villakarvainen j. n. e. [Kajava, „Miltä näytit
ennen syntymääsi" (1919).]
Sikiön lähdettäminen on syntymättömän
sikiön tahallinen surmaaminen joko
kohdusta ulosajamalla tai muulla tavalla
(Rikoslaki 22:5, muutettuna asetuksella
6/6 1914, ja 22:6).
Sikiön salaaminen. Rikoslaissa (22:4)
oli säädetty rangaistus, jos luvattomasta
sekaannuksesta raskaaksi tullut nainen
oli hävittänyt tahi kätkenyt sikiönsä,
eikä voitu saada selville, että hän taikka
joku muu oli matkaansaattanut sikiön
kuoleman. Tämä lainkohta kumottiin
6/6 1914 asetuksella, joten nykyisin s. s.
ei ole erityinen rikos, vaan sovelletaan
Rikoslain 44:3, muutettuna 6/6 1914
asetuksella, jossa on säädetty rangaistus
sille, joka hautaa jonkun, ennenkuin
varmaan tietää hänet kuolleeksi, taikka jos
ruumis haudataan, ennenkuin asianmukainen
ilmoitus kuolemasta on tehty, taikka jos
ruumiin hävittää tai kätkee se, jonka asia
sen hautaaminen on.
Sikkatiivi (lat.), öljy väreihin ja
vernissoihin lisättävä aine, jonka tehtävänä
on kuivumisen jouduttaminen. S:ina
käytetään happiriikkaita metallien
(mangaanin, koboltin, lyijyn) epäorgaanisia ja
orgaanisia yhdistyksiä (oksideja,
boraatteja, hartsihappojen suoloja).
Sikkim, alkuasukasvaltio brittiläisessä
Intiassa Himalajalla, Nepalin itäpuolella;
7,300 km2, 80,000 as. Pääkaup.
Gangtok.
Sikli, sekeli (ks. t.).
Sikoeläimet (Belluœ),
märehtimättömäin sorkkaeläinten, siis sikojen ja
virtahepojen, yhteisnimitys; us. myös =
siat (ks. t.).
Šikoku, Sikoku, pienin Japanin
neljästä pääsaaresta, Hondon ja Kiušiun välissä,
lähisaarineen 18,767 km2, 3,3 milj. as.
Sikopalkki ks. Kelsi.
Sikorski [-o’-], Wladyslaw (s. 1881),
puol. kenraali ja poliitikko. Vv. 1921-22
yleisesikunnan päällikkönä, 1922-23 pää- ja
sisäministerinä, 1923-25 sotaministerinä.
Sikotauti, pussitauti, parotiitti,
äkillinen, lievänpuoleinen, tarttuva tauti, us.
kulkutautina varsinkin lasten ja nuorison
keskuudessa liikkuva. Sille on ominaista
korvasylkirauhasten tulehtuminen, mikä aiheuttaa
korvain etu- ja alapuolella olevan kasvojen osan
turvotuksen ja lievähköä kuumetta. Itämisaika on
14 vrk., tauti kestää n. viikon. Joskus liittyy
siihen myös kiveksien tulehtuminen.
Sik-sak-viiva (ransk.), vinkkuraviiva.
Sikstiiniläinen kappeli, Rooman
Vatikaaniin kuuluva paavin hartaushuone,
paavi Sikstus IV:n rakennuttama. 1473-81;
Michelangelon y. m. koristama. [Spahn
(saks., 1907).] — Sikstiiniläinen
madonna, Rafaelin kuuluisin taulu, tehty
Piacenzan San Sisto-kirkon pääalttaria
varten, v:sta 1753 Dresdenissä. ks.
kuvaliitettä Italian taidetta.
Sikstus, paaveja. — 1. S. IV (1414-84)
(Francesco della Rovere),
paavina 1471-84, aik. fransiskaanien
kenraali. Koetti saada aikaan ristiretkeä
turkkilaisia vastaan. Rakennutti n. s.
Sikstuksen (Sikstiiniläisen) kappelin. —
2. S. V (1521-90) (Felice Peretti),
paavina 1585-90, aik. fransiskaanien
ylivikaari. Hallitsi voimakkaasti, rakennutti
Pietarinkirkon kupolin ja Vatikaanin kirjaston,
määräsi kardinaalien luvun 70:ksi ja lisäsi
kardinaalikongregatsionien lukua.
Sikstus (s. 1886), Bourbon-Parman
prinssi, keisarinna Zitan (ks. t.) veli.
Sai 1917 Itävallan keisarilta Kaarle I:ltä
tehtäväkseen tiedustella Ranskalta
erikoisrauhan mahdollisuuksia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
