Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Simpanssi-Simput
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Simpanssi (Troglodytes niger),
Keski-Afrikan troopillisissa metsissä elävä
ihmisenmuotoinen apina, 1,3-1,6 m
pitkä, korvat isot, karvapeite musta tai
tummanharmaa, naama karvaton, kellervä.
Rakentaa pesän puuhun. Kesyttyy.
 |
Simpanssi, vas. naaras, oik. koiras.
|
Simpele, n. 30 km pitkä saarekas järvi
Parikkalan pitäjässä.
Simpele, kunta Viipurin läänissä,
Karjalan länsirajalla, Simpeleen järven
eteläpään ympärillä; 81,5 km2, 2,619 as.
(1927). Yhtyneet Paperitehtaat o.-y:n
omistamat S:n paperitehdas, puuhiomo ja
voima-asema sekä Kangaskosken
puuhiomo. — Erotettu Parikkalasta.
Simplex (lat.), yksinkertainen.
Simplicissimus [-plitsi’s-]. 1.
Grimmelshausenin (ks. t.) romaanin pääsankari. —
2. Münchenissä v:sta 1896 ilmestyvä pilalehti.
Simplicitas (lat.), yksinkertaisuus;
sanctas., pyhä yksinkertaisuus.
Simplon (it. Sempione), sola
Etelä-Sveitsissa Valais’n kantonissa lähellä
Italian rajaa, 2,009 m yli merenp. Solan
kautta kulkee Napoleon I:n 1800-07
rakennuttama ajotie. 6 km S:n koillispuolella
ovat rinnakkaiset 1-raiteiset Brigistä
(Sveitsi) Iselleen (Italia) johtavat S:n
tunnelit, joista toinen avattiin 1906,
toinen 1922. Niiden pituus on 19,8 km,
suurin korkeus 705 m yli merenp., suurin
syvyys maanpinnan alla 2,135 m.
Simpsonin sääntö, kaarevan viivan
rajoittaman kuvion pinta-alan likiarvon
määräämissääntö, keksinyt engl.
matemaatikko Thomas Simpson (1710-61).
Simpukat (Acephala, Lamellibranchiata),
nilviäisluokka. Kaksikylkisiä ja kaksikuorisia,
vain vedessä eläviä. Kuoressa 3 kerrosta,
uloinna sarveiskerros, keskellä paksu
kalkkisärmiökerros, sisinnä kauniskiiltoinen
helmiäiskerros. Päätä ei ole, ruumiissa vain
2 osaa: sisälmyspussi ja jalka. Ruumiin
kummallakin puolella vaippalehden alla on
tav. 2 litteätä lehtimäistä kidusta. Monet
lajit ovat syötäviä. Paitsi helmiä (ks.
Helmet) saadaan s:sta myös
helmiäistä (ks. t.), ks. Jokisimpukat,
Jättiläissimpukka, Helmisimpukka, Osteri,
Sinisimpukka.
|
Simpukan poikkileikkaus.
F jalka, R ruumis, D
poikkileikatut suolien kiemurat,
Mt vaippa, Mh vaippaontelo,
Sch kuori, Sb sarana,
K kidukset.
|
|
Sinisimpukka avattuna,
a vaipan reuna,
b jalka, c kiinnityskuituja,
d suu, e ja f
kiduslehtiä, g suuliuskat.
|
Simpukka. 1. ks. Simpukat. —
2. ks. Kuuloelin.
Simpukkakalkki, triassysteemin
(ks. t.) keskimmäinen alaosasto.
Simpukkasilkki, merisilkki,
Välimeren pystysimpukan (Pinna nobilis)
kiinnityskuiduista kehrätty lanka.
Simput (Cottus), isopäisiä, tav.
suomuttomia, mutta piikkisiä ja kyhmyisiä
piikkieväisiä pohjakaloja, joilla hyvin
suuret evät (varsinkin rintaevät).
Meikäläiset tunnetuimmat lajit: kivikala, iso
simppu ja merihärkä. — Kivikalan
(C. gobio) iho ja päälaki ovat sileät,
kiduskannet piikittömät (etukannessa
1 piikki). Ruskeanvihreä, tummatäpläinen
ja poikkijuovainen, 10-12 cm pitkä.
Oleskelee rantakivien alla ja välissä; syö
pieniä äyriäisiä, kalanpoikasia, matoja
y. m. s. Kutee keväällä. Koiraskala
vartioi ja suojelee mätiä. Ravintokalana
arvoton. Yleinen maamme sisävesissä,
Laatokassa ja Etelä-Suomen saaristoissa.
— Iso simppu (C. scorpius) on
20-30 cm pitkä merikala, jonka päälaella
on sileitä kyhmyjä ja kiduskansissa monta
piikkiä. Mustanruskea, vaaleatäpläinen,
koiras alta punertava, naaras valkoinen.
Kutee talvella. Elämäntavat joks. kuin
kivikalan. Liha huonoa. Yleinen
Itämeressä, Pohjanlahdessa ja Suomenlahdessa
Suursaareen asti. — Merihärkä
(C. quadricornis) on myös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0101.html
