Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 181-182 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sinilatva-Sinkiang

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Valon vaikutuksesta ferrisuolat muuttuvat
ferrosuoloiksi, jotka kun paperi pistetään
veteen, muodostavat verilipeäsuolan
kanssa veteen liukenemattoman sinisen
yhdistyksen; valottamattomilta kohdilta
ferrisuolat ja verilipeäsuola liukenevat
pois. Syntyy valkeaviivainen piirros
siniselle pohjalle.

Sinilatva (Polemonium cæruleum),
Polemoniaceæ-heimoon kuuluva
ruohokasvi. Kukat suuret, siniset tai
valkoiset, ratasmaiset, lehdet
pariliuskaiset. Kasvaa lehtoruohona Etelä- ja
Keski-Suomessa; yleinen koristuskasvi
puutarhoissa.


Sinilatva.

Sinilevät, sinivihreät levät,
jakolevät (Cyanophyceæ, Schizophyceæ),
vedessä, kostealla maalla tai puiden rungoilla
eläviä yksisoluisia tai rihmamaisia
monisoluisia, rakenteeltaan hyvin
yksinkertaisia leviä. Lehtivihreän ohella ne
sisältävät sinivihreää fykosyaani-ainetta.
Lisääntyvät vain suvuttomasti, jakautumalla.
Eräät lajit muodostavat n. s. vedenkukan.
Monet ovat jäkäläin gonidioina.

Sinililja, Scilla (ks. t.).

Sininauha, kansainvälinen
raittiusjärjestö, per. Amerikassa 1877. Sen
jäsenet allekirjoittivat raittiuslupaukset ja
käyttivät puvussaan pientä sinistä nauhaa.
Keski-Euroopassa sitä vastaa Siniristi.

Sininen luola (it. Grotta azzurra),
matkailupaikka Italiassa Capri’n saarella.
Saanut nimensä vedenalaisen aukon
kautta tunkeutuvan valon aiheuttamasta
sinisestä valaistuksesta.

Sininärhi (Coracias garrulus),
toisinaan kirskulintuihin, nyk. tav. erikoiseen
s:ien lahkoon luettu närhen kokoinen
lintu. Selkä punaruskea, siivet ja pyrstö
siniset, vatsapuoli vaalean sinivihreä. Syö
hyönteisiä, sammakoita, sisiliskoja y. m. s.
Maassamme tavattu yksinäisiä harhailevia
yksilöitä. Etelä-Venäjän ja Länsi-Aasian
aroilla se on yleinen.

Siniparta (saks. Blaubart), satuhenkilö,
ritari, joka houkutteli nuoria neitoja
puolisoikseen ja heidät toinen toisensa
jälkeen tappoi, kun eivät malttaneet olla
menemättä kiellettyyn huoneeseen.
Vihdoin eräs pelastuu ja S. surmataan.

Sinipuu, campeche- l. kampetšepuu
(Hæmatoxylon campechianum),
Väli-Amerikasta kotoisin oleva, Antilleilla
viljelty hernekukkaisiin kuuluva puu,
jonka tumma, raskas sydänpuu on
tärkeätä väripuuta. Siitä saadaan
hematoksyliinia (ks. t.).

Sinirinta (Erithacus suecica),
rastaan heimoon kuuluva 138-160 mm:n
pituinen laululintu. Koiraalla kurkku
ja rinta siniset, ruskeanpunainen
täplä keskellä, naaraalla valkeat,
mustalla kehystetyt. Pesii Lapissa,
pesä maassa, munia 6-9, vaaleanvihreät,
punaruskeatäpläiset. Hyvä laulaja.

Sinirinta: alempi koiras, ylempi naaras.

Siniristi, keski-euroopp.
raittiusjärjestö, per. 1877
Sveitsissä. vrt. Sininauha.

Sinisiipi (Lycæna), päiväperhossuku,
siivet päältä kauniin siniset tai ruskeat.
Suomessa useita lajeja.

Sinisimpukka (Mytilus edulis),
3-8 cm pitkä merisimpukka, kuoret
mustansiniset. Meillä yleinen
rakkoleväpensaikoissa. Keski- ja Etelä-Euroopan
rannikoilla s:aa pyydystetään ja viljelläänkin
syötäväksi. Kuva ks. Simpukat.

Sinisoihtu (engl. bluelight), pyrotekn.
merkinantosoihtu, jolla pimeän aikana
kutsutaan luotsia alukseen.

Sinisorsa ks. Sorsat.

Sinisukka, leikillinen
naiskirjailijattarien nimitys;
kotoisin Englannista.

Sinivalas, jättiläisvalas
(Balænoptera Sibbaldii), 22-27 m
pitkä uurteisvalas. Ruumis joks. hoikka, väri
harmaansininen, rinnassa valkoisia pilkkuja.
Syö planktonia. Pohjois-Atlantissa,
Pohjois-Jäämeressä.


Sinivalas.

Sinivihreät levät, sinilevät (ks. t.).

Sinivuokko ks. Vuokot.

Siniäinen, pieni kuore.

Sinkiang, Sintsiang, itsehallintaa
nauttiva Kiinan maakunta, johon kuuluu
Itä-Turkestan sekä Gobin länsi- ja Džungarian
eteläosa; 1,425,000 km², josta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>