Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sinoberivihreä-Siperia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
— Sinoberivihreä, seos kromikeltaista
ja berliininsinistä ynnä raskassälpää, savea
tai kipsiä. Pysyvä, hyvin peittävä öljyväri.
Sinologi (lat.-kreik.), Kiinan kielen
ja kirjallisuuden tuntija.
Sinope, muin. kaup. Vähässä-Aasiassa,
Mustanmeren rannikolla, Pontoksen pääkaup.
183-72 e. Kr. Nyk. Sinob, jossa 8,000 as.
Sinovjev l. Zinovjev [-nō’-],
Grigorij Jevsejevitš (s. 1883), oik.
Apfelbaum, juut.-ven. bolševikki-poliitikko.
Karkoitettiin Venäjältä 1908, palattuaan 1917 tuli
Pietarin neuvoston puheenjohtajaksi, per. 1919
Kommunistisen Internatsionaalin, jonka
toimeenpanevan komitean puheenjohtajana v:een
1926. Tällöin S:n oli luovuttava viroistaan
vallankumouksellista kiihoitusta koskevien
erimielisyyksien takia. S. kuuluu n. s. oppositsioniin.
Šinto, Japanin alkuper. kansanuskonto,
vainajien henkien ja luonnonhaltijoiden palvomista.
Sintraus (saks.). 1. Tihkuminen. —
2. Mineraalin alkava sulaminen, minkä
johdosta sen rakeet kittautuvat yhteen.
S:ta käytetään jauheisten malmien
(m. m. rautamalmien) saattamiseksi
paremmin käsiteltävään asuun; s:ssa
malmista samalla palaa rikkiä.
Sintsi (ven.), porstua Raja- ja
Vienan-Karjalassa.
Sintsiang, Sinkiang (ks. t.).
Sintteri (saks. tai ruots.),
vesiliuoksista saostuneita kivennäisaineita,
jotka ovat muodostuneet kiinteäksi karstaksi
maan, kivien, kasvien y. m. pinnalle.
vrt. Kalkkisintteri.
Sint ut sunt, aut non sint (lat.),
,,olkoot sellaisina kuin ovat tai olkoot
olematta", jesuiittakenraali Ricci’n sanat
jesuiitoista, kun vaadittiin munkiston
sääntöjen muuttamista.
Sinus (lat.), sini (ks. t.).
Sinusbussoli ks. Galvanometri.
Sinusoidi (lat.-kreik.), sinikäyrä
aaltomainen käyrä, jonka yhtälö on y =
sin x. S:n piirtää heiluri paperiin, joka
liikkuu vaakasuorassa tasossa kohtisuoraan
sen tasapainoasentoa vastaan.
Sion, aikaisemmin Jerusalemin
vuorilinnoitus, sitten temppelipaikan ja
vertauskuvallisesti myös kaupungin, jopa
koko Israelin nimitys; kristillisessä
kielenkäytössä S. on seurakunta.
Sioninkirkko, Kristillis-katolinen
S., amer. lahko, skotl. J. A. Dowien
(k. 1907) perustama 1896.
Sionin virret, heränneiden
keskuudessa suosittu virsikokoelma, joka alk.
on suomennos herrnhutilaisesta ruots.
,,Sions sånger"-nimisestä laulukirjasta
(223 virttä; ensi kerran painettu 1743).
Virret suomensi Elias Lagus (ensim.
pain. 1790). V. 1883 julkaistuun painokseen
liitettiin myös Antti Achreniuksen „Halullisten
sieluin hengelliset laulut - - -"
(n. s. „Pikku Siioni"). V:n 1893 painos
ilmestyi Wilh. Malmivaaran kieliasun
puolesta korjaamana valikoimana ja
varustettuna Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla
tunnetuilla sävelmillä.
Sionismi, juutalaisten kesken
Euroopassa 1800-luvun loppupuolella syntynyt
liike, jonka päämääränä on juutalaiskansallisen
yhteiskunnan luominen Palestiinaan. Liike
sai uutta vauhtia 1897, jolloin Herzl (ks. t.)
perusti sionistisen järjestön. Maailmansotaan
mennessä oli juutalaisten lukumäärä Palestiinassa
kaksinkertaistunut, mutta sodan aikana
se väheni siellä 120,000:sta 65,000:een.
Palestiinan tultua Englannin mandaattialueeksi
on juut. siirtolaisuus nopeasti kasvanut
sionistien antaman taloudellisen avun
turvissa. N. s. kansallisrahasto
on ostanut suuria maa-alueita, ja toiset
järjestöt huolehtivat teiden rakentamisesta,
keinokastelusta, sähköistämisestä y. m.
Enemmän kuin maanviljelyssiirtolat ovat
kuitenkin kaupungit, kuten Jaffa, jossa
puhtaasti juut. esikaupunki Tel Aviv,
Jerusalem ja Haifa, vetäneet siirtolaisia
puoleensa. V. 1925 avattiin Jerusalemissa juut.
yliopisto. Muham. väestön vihamielisyys
(500,000 n. 100,000 juutalaista vastassa)
ja taloudelliset vaikeudet ovat pakottaneet
vähentämään siirtolaisuutta.
Sioux [engl. äänt. sū], pohj.-amer.
intiaaniheimo, ks. Dakotas.
Sioux City [sū siti], kaup.
Yhdysvalloissa, Iowan valtiossa, Big Sioux-joen
ja Missouri’n yhtymäkohdassa. Teurastamoita
ja myllyjä. 78,000 as.
Siperia, Venäjän Pohjois-Aasia, siis
muu Venäjän Aasia paitsi Turaani (Kirgiisiarot
ja Länsi-Turkestani). Valtiollisesti S.
jakautuu varsinaiseen S:aan (4,563,700 km2,
8,2 milj. as.), Burjaattien neuvostotasavaltaan
(378,100 km2, 0,5 milj. as.), Jakuuttien
neuvostotasavaltaan (4,365,000 km2,
0,3 milj. as.) ja Kaukaisen Idän tasavaltaan
(2,572,800 km2, 1,8 milj. as.).
Itä-S. on kumpuista ja vuorista ylänkömaata,
ikivanhaa mannerta, jota tertiäärikaudella
lännessä rajoitti nykyisen Länsi-S:n paikalla
lainehtinut meri. Ollen entistä merenpohjaa Länsi-S.
on alatasankoa. Pääjoet Ob (ja Irtyš).
Jenisei, Lena, Amur, suurin järvi Baikal.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
