- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
189-190

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Šipka-Sirahvi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Šipka, Balkanin vuorten tärkein sola,
johtaa Gabrovosta Kasanlikiin, 1,333 m
yli merenp. Venäläiset voittivat Š:ssa
1877 kahdesti turkkilaiset.

Sipoo (ruots. Sibbo), ruotsink. kunta
Uudenmaan läänissä, Keski-Uudellamaalla,
Helsingistä itään, Suomenlahden rannalla;
354,6 km2, 7,273 as. (1927). Nikkilän
mielisairaala. Us. herraskartanoita. Koivuniemi
(ks. t.) Östersundomissa. Keskiaik. kivikirkko
(ei käytännössä).

Sipoonlahti, n. 3 km pitkä kapea ja
matala merenlahti Sipoon pitäjässä. S:n
perukkaan laskee pieni Sipoonjoki.

Sippola l. Sippula, kunta Viipurin
läänissä, Itä-Uudellamaalla, Kymijoen itäpuolella;
554,6 km2, 10,409 as. (1927).
Kymenlaakson kansanopisto, maamieskoulu,
Inkeroisten yhteiskoulu. Inkeroisten puuhiomo
ja suuri sähkövoima-asema, Yhtyneet Paperitehtaat
o.-y:n massa-, paperi- ja pahvitehtaat sekä
sähkövoima-asema Myllykoskella. Pitkäkosken
paperitehdas ja puuhiomo.

Sippola, Matti (1848-190,8), Suomen
nuorisoseuraliikkeen (ks. t.) perustaja.

Sippolan kartano, Sippolassa, Creutz-suvulla
1649-1743, von Daehneillä 1784-1899, v:sta 1909
valtiolla. Rautatehdas 1691-1704, juustomeijeri
v:sta 1856, Saveron pullotehdas 1857-99, puutarha-
ja talouskoulu 1899-1906 (nyk. Vehkalahden
Reitkallissa), v:sta. 1909 kasvatuslaitos.

Sipuli. 1. Kasvien maanalainen silmua
muistuttava verso, jonka varsi on lyhyt
ja lehdet tiheässä, turpeita, vararavintoa
runsaasti sisältäviä. S.-lehtien
hangoissa syntyy uusia s:ja. S.-versoja on
etenkin aro- ja erämaakasveilla; sen varassa
kasvi elää kuivan ajan lepotilassa ja kasvattaa
keväällä maanpäällisen varren. Liliaceæ-
ja Amaryllidaceæ-heimojen kasveilla
s. on yleinen. — 2. Allium-suvun
(heimo Liliaceæ) viljeltyjen lajien nimitys.

illustration placeholder

Halkaistu

hyasintin sipuli.


Meillä yleisimmin viljelty laji on puna-s.
(A. cepa), jolla on punainen, kellervä
tai valkoinen s., ontot, liereät lehdet ja
vaaleanvihreät kukat. Sen muunnoksia ovat m. m.
pienet, hopeanvalkoiset hillo-s:t ja suuret
paisti- l. madeira-s:t. Šalotten-s:lla
(A. ascalonicum), jota myös pidetään
puna-s:n muunnoksena, on s.-lehtien
välissä jo ensimmäisenä kesänä lukuisia
pikku s:ja (kerrottu s.); sen varsi ja
lehdet eivät ole tyvipuolelta turvonneet
kuten puna-s:n. Sipuli on keltaisenruskea,
maku miedompi kuin puna-s:lla. Talvi-s.
(A. fistulosum) on puna-s:n näköinen,
sipuli soikea, ruskeankeltainen, miedonmakuinen.
Sekä sipuleja että lehtiä syödään. Valko-s:lla l.
kynsilaukalla
(A. sativum) on valkoinen,
kulmikkaasti pyöreähkö sipuli ja litteät
lehdet; sitä viljellään ja syödään Etelä-Euroopassa,
meillä varsin vähän. Purjo-s. (A. porrum)
on isokokoinen, pienisipulinen; sen sipuleja ja
lehtituppia syöjään, ks. myös Ruoholaukka.

Sipulikatto ks. Katto (kuva).

Sipulikärpänen (Hylemyia antiqua),
kärpänen, joka munii sipulin pinnalle.
Toukat tunkeutuvat sipuliin ja
aiheuttavat sen mädäntymisen, jolloin lehdet
kuihtuvat ja kasvi kuolee. Saastutetut
taimet on heti kaivettava ylös ja hävitettävä
ja sipulimaa käännettävä syvään syksyllä.

Sipuliöljy, allyylisulfidi,
(C3H5)2S, haihtuva öljy, jota saadaan
valkosipulia tislaamalla vesihöyryllä.
Käytetty lääkkeenä.

Sir [sə(r)] (engl.), Englannissa
baronetin ja knightin arvonimi (ristimänimen
edessä, puhuteltaessa voi sukunimi jäädä
mainitsematta); puhuttelusana yleensä (,,herra"),
kun nimeä ei mainita.

Siracusa, Syrakusa (ks. t.).

Sirahvi, kirahvi (Camelopardalis
giraffa),
s:ien heimoon kuuluva
märehtijä. Ruumis luonnottoman korkea
(kaulan ja etujalkojen pituuden johdosta):
pää 5-6 m maasta, mutta vartalon pituus
n. 2,25 m. Selkä viettää jyrkästi

illustration placeholder

Sirahveja.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0109.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free