Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 193-194 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sirkkalehti-Sisilia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sirkkalehti, kasvin siemenessä olevan
kasviaiheen lehti, jommoisia 1-sirkkaisilla
on 1, 2-sirkkaisilla 2 ja paljassiemenisillä
2 — monta. Useimpien kasvien s:t ovat
taimen ensimmäiset yhteyttävät lehdet,
toisilla, esim. heinillä ja herneellä, ne
jäävät pysyvästi siemenen sisään; heinien
s. imee vararavintoa valkuaisesta.

Sirkkeli (lat.), harppi. — Sirkkelisaha
ks. Saha, III os., p. 1394, kuva.

Sirkulatsioni (lat.), kiertokulku.

Sirkummeridiaanikorkeus (lat.),
tähden tahi auringon korkeus lähellä
meridiaania; useista s:ista lasketaan etenkin
merellä todellinen korkeus meridiaanissa.

Sirkumpolaarinen. 1. Tähtit. ks.
Napaympäristötähdet. — 2. Kasvi- ja
eläinmaant. Eläimet ja kasvit, joiden
leviämisalue on pohjois- tai etelänavan ympärillä.

Sirkus (lat.). 1. ks. Circus. —
2. Nykyaik. s. on huvittelulaitos, jossa
ratsastustaiturit, klovnit, akrobaatit,
opetetut eläimet y. m. esiintyvät. S. on joko
suuri pyöröteltta tai pyörörakennus,
jossa keskessä olevan esiintymiskehän,
areenan, ympärillä olevat katsojapaikat
ovat amfiteatterin tapaan järjestetyt.

Sirkut. 1. Peipposlintujen alaheimo
(Emberizinæ), johon kuuluvat sirkun
(Emberiza), lapinsirkun (Calcarius)
ja pulmusen (Plectrophanes) suvut.
Niillä on alaleuka yläleukaa leveämpi ja
suulaessa on vahva luukyhmy. — 2. Sirkun suku
(Emberiza), jonka yleisin meikäläinen
laji keltasirkku (ks. t.). Joks. yleinen
on myös ruskearintainen, viljelysmailla asustava
peltosirkku (E. hortulana), jonka
laulu muistuttaa keltasirkuri laulua. Harvinaisempi on
pajupensaikoissa ja ruovikoissa asustava kaisla-
l. pajusirkku (E. schæniclus), jonka
koiras on mustapäinen.

Sirocco, scirocco (ks. t.).

Sirriäiset (Calidris tai Tringa),
pieniä, joks. lyhytjalkaisia kahlaajalintuja,
yleensä Jäämeren rannalla pesiviä (kangas-s.,
C. temminckii, pesii myös Tornion- ja
Muonion-jokien laaksoissa sekä Pohjanlahden
pohjoisosan rannikolla), Etelä- ja Keski-Suomessa
vain muuttoaikoina esiintyviä (suo-s.,
C. alpina, löydetty pari kertaa Etelä-Suomessa
pesivänä).

Kangassirriäisiä.

Sirventès, provencelainen runomuoto,
keskiajalla yleinen trubaduurilyriikassa.
Sisällys on moralistinen, uskonnollinen,
valtiollinen tai runoilijan vihamiehiä
herjaava.

Sisalhamppu, sisalagaven (ks. Agave)
lehdistä saatua punonta-ainetta.

Siselointi, alk. valusaumojen y. m.
poistaminen taidevaluesineistä; nyk.
taiteellinen metalliesineiden viimeistely.
vrt. Pakottaminen.

Siseroni (it.), opas, vars.
muukalaisten opastaja, myös painettu
museo- ja matkaopas.

Sisilia, Italiaan kuuluva saari
Välimeren keskiosassa, Messinan salmen
erottama Apenniinien niemimaasta;
lähisaarineen (m. m. Liparin saaret) 25,738
km², 4,2 milj. as. Suurin osa S:aa on
aaltoilevaa 600-700 m korkeata ylänkömaata.
Itärannikolla on Etnan (ks. t.) tulivuori.
Joet ovat liikenteelle vähäarvoiset, ne kun
yleensä kuivuvat kesäksi. Ilmasto erittäin
suotuisa, keskiosia kumminkin haittaa liiallinen
kuivuus. Väestön enemmistö elää maanviljelyksellä
(vehnän, appelsiinin, sitruunan, öljy- ja
mantelipuun, viinin); silkinviljelys ja
kalastus ovat myös tuottoisia, ja rikkiä
tuottaa S. Yhdysvaltain jälkeen eniten
maapallolla (1925: 208,000 tonnia).
Elinkeinoelämää haittaavat epätyydyttävät
maanomistusolot (maa suurtilallisilla,
talonpojat ja maatyö väestö köyhää ja
henkisesti takapajulla). Mafiaa (ks. t.)
vastaan on viime aikoina suunnattu
voimakas toiminta. Tärkeimmät kaupungit
Palermo, Catania ja Messina.
— Historia. S:n vanhimmat asukkaat
olivat sikaanit ja sikulit ja näiden
ohella foinikialaiset siirtolaiset.
700-luvulla e. Kr. kreikkalaiset perustivat
sinne siirtokuntia helleeniläistyttäen
rannikkoseudut. Kartago valloitti osan
S:aa, mutta menetti alueensa roomalaisille
ensim. puunilaissodassa 241 e. Kr.

Sisilia. Taorminan Isola Bella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>