Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 199-200 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sisäsointu-Siuronkoski

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sisäsointu, vaikutukseltaan alkusointua
lähentelevä kahden tai useamman sanansisäisen
tavun tai äänneryhmän keskinäinen sointuyhteys.

Sitaatti (lat.), lainaus (jonkun
kirjailijan tai puhujan esityksestä).
Tällaista lainaamista sanotaan
siteeraamiseksi.

Sitadelli (it.), entisajan linnoituksen
sisälinna, johon viimeistä puolustusta
varten vetäydyttiin.

Sitatsionimerkki, lainausmerkki.

Sitka, kaup. Yhdysvalloissa, Alaskan
eteläosassa, Baranovin saarella. Hyvä
satama, lennätinasema, magneettinen
observatorio. 1,200 as. — S:ssa oli
1800-luvulla suom. siirtolaisia, ajoittain
toistasataa henkeä. Heidän pappinaan toimi
1840-45 U. Cygnæus.

Sitku, liisteri (ks. t.).

Sitoa ks. Legato.

Sitomispaikka, joukko-osastolle ennen
taistelua haavoittuneiden hoitoa varten
määrätty paikka.

Sitra, mus., 20-30-kielinen kielisoitin,
joka Itävallan ja Baijerin alppimaissa
on yleisenä kansansoittimena. Helppotajuisena
seurasoittimena s. on Saksassa laajalti levinnyt.

Sitra.

Sitraali, sitruunaöljyssä oleva
hyvätuoksuinen aldehydi (C₁₀H₁₆O).

Sitraatit, sitruunahapon suolat.

Sitrofeeni, sitruunahapon ja
fenetidiinin yhdistys; käytetään
kuumetta-alentavana ja päänsäryn lääkkeenä.
Hapahkoa kidejauhoa.

Sitronaatti, sukkaatti, keitetty,
sokeroitu ja kuivattu raa’an sitruunan
vihreä kuori, jota käytetään leipoinuksien
mausteena ja koristeena.

Sitruuna ks. Citrus.

Sitruunahappo, kolmiemäksinen
oksyhappo, C(CH₂)₂OH(COOH)₃. S:oa on
puolikypsissä sitruunoissa 6-7 % vapaana
happona. Sitä saadaan myös glykoosista
käyttämällä tätä erikoisten mikro-organismien
(Citromyces) avulla. Värittömiä,
kidevedenpitoisia, helppoliukoisia,
happamenmakuisia kiteitä. Käytetään
virvoitusjuomissa ja puuvillan värjäyksessä
peittana. Sen suoloja, sitraatteja, käytetään
lääkkeenä, samoinkuin s:oakin.

Sitruunaperhonen (Gonepteryx
rhamni), Etelä- ja Keski-Suomessa
yleinen päiväperhonen, koiras
sitruunankeltainen, naaras vaaleankeltainen;
siipien keskellä pieni ruosteenkeltainen
täplä. ks. värikuvaliitettä Perhosia 3.

Sitruunaöljy, sitruunan kuorista
puristettu haihtuva öljy. Pääosa hiilivetyjä,
mutta sisältää yleensä sitraalia (n. 10 %),
josta sen tuoksu. Käytetään hajusteena,
sokerileivonnassa, soodavesiteollisuudessa y. m.

Sitsi (ruots.), istuin; leikillisesti: istunto.

Sitt, Anton (s. 1847), itäv.-suom.
viulutaiteilija, soitonopettaja ja konserttimestari.

Sitte [zitə], Camillo
(1843-1903), itäv. arkkitehti, uudenaikaisen
kaupunkien asemakaavasuunnittelutaiteen luoja.
Teoksia: „Der Städtebau nach seinen
künstlerischën Grundsätzen".

Sittiäiset, sontiaiset (Geotrupes),
lantaa syöviä, paksuja, kuperaselkäisiä
lehtisarvisla kovakuoriaisia. Toukkiaan
varten ne kaivavat maahan lautakasan
alle tai viereen syvän kolon, jonka
täyttävät lannalla munittuaan ensin munansa
siihen. Meillä 3 lajia: tavallinen
sittiäinen (G. stercorarius), suurin,
16-24 mm pitkä, päältä musta, alta
pimansininen; metsäsittiäinen
(G. silvaticus), edellisen näköinen,
pienempi; sinisittiäinen (G. vernalis),
kiiltävä, teräksensininen, meillä harvinainen.

Tavallinen sittiäinen.

Situatsioni (lat.), tilanne, tuokiotila, asema.

Sit venia verbo (lat.), luvalla sanoen.

Siuah, Siwah, Ammonin keidas,
keidas Egyptissä. Libyan erämaassa, 500 km
Aleksandriasta lounaaseen. 40 km²
viljelyskelpoista maata, jossa viljellään
taatelipalmuja y. m. Lämpimiä lähteitä (yli
30). Asukkaat (n. 6,000) berberejä.

Siuntio (ruots. Sjundeå). 1.
Kaksikielinen kunta (ruotsi enemmistön
kielenä) Uudenmaan läänissä, Länsi-Uudellamaalla,
Siuntionjoen ja sen lisävesien ympärillä;
258,9 km², 4,738 as. (1927). Syrjän,
Sjundbyn ja Pikkalan kartanot (ks. n.).
Harmaakivikirkko v:lta 1460. — 2. Rautatieasema
Helsingin-Karjaan rataosalla, 8:n kunnassa,
52 km Helsingistä.

Siuro, rautatieasema Tampereen-Peipohjan
rataosalla, Pohjois-Pirkkalan kunnassa, 26 km
Tampereelta.

Siuronkoski, 3 m korkea, 200 m
pitkä koski, jota myöten Kyrösjärven
vesistön vedet laskevat Kuloveteen.
Lähellä Siuron rautatieasema.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>