Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Skutari-Slang
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
joka on Suomen vanhin (rak. 1896-98).
Aseman lähellä S:n lastauspaikka
Pohjanpitäjänlahden perukassa. S:n asemalta
kapearaiteinen rata (rak. 1891) Fiskarin
tehtaalle.
Skutari. 1. S. (alb. Škodra), kaup.
Albaaniassa läh. S:n järven kaakkois-päätä.
22,000 as. Kuului Turkkiin 1479-1913.
— 2. S. (turk. Yskydar), Konstantinopolin
kaupunginosa Vähän-Aasian puolella.
Skutarin järvi, Balkanin niemimaan
suurin järvi, Albaanian ja Etelä-Slaavian
rajalla, laskee Bojana-jokea myöten
Adrianmereen. Matala ja kalaisa, 50 km
pitkä, 14 km leveä, 356 km2.
Skvääri (engl.), neliö, aukio, puistikko.
Skye [skai], Sisä-Hebridien suurin ja
pohjoisin saari; 1,666 km2, 11,000 as.
Skylla, kreik. tarustossa monipäinen
merihirviö, joka asusti vastapäätä
Karybdista Messinan salmessa ja
päillään tempasi laivoista ihmisiä.
Skyros [-y-], Aigeianmeressä,
Pohjoisten Sporadien saariryhmässä oleva,
Kreikkaan kuuluva saari; 204 km2,
3,500 as.
Skytte [šy-], Bengt (1614-83),
ruots. valtaneuvos. S. oli Kristiina-kuningattaren
suosikkeja; erotettiin 1664 salahankkeista herttua
Aadolf Juhanan hyväksi. — Skytte, Johan
(1577-1645), ruots. valtiomies. Oli jonkun aikaa
Kustaa Aadolfin opettajana, tuli 1617
valtaneuvokseksi, 1622 Upsalan yliopiston
kansleriksi, toimi myös Pohjois-Suomen
laamannina, tuli 1629 Liivinmaan, Inkerin
ja Karjalan kenraalikuvernööriksi, 1634 Göötan
hovioikeuden ensim. presidentiksi. — Skytte,
Martti (n. 1460-1550), Turun piispa
1528-50. S. edisti maltillisesti uskonpuhdistusta,
kustansi suom. nuorukaisia Saksaan opiskelemaan.
Viime aikoinaan oli hänellä M. Agricola apulaisena.
Skywriting [skairaitiŋ] (engl.),
„taivaalle kirjoittaminen", uudenaikainen
ilmoittamistapa. Lentäjä kierrellen
ilmassa laskee koneestaan savua siten,
että se muodostaa valtavia kirjaimia,
jotka voivat puolisen tuntia olla hajoamatta.
Skyyttalaiset, iraanilaista alkuperää
oleva muinaiskansa, joka asui Mustanmeren
ja Kaukasus-vuorten pohjoispuolella ja sieltä
itäänpäin. Osa heistä oli maanviljelijöitä,
muut paimentolaisia. S. tulivat näille
asuinpaikoilleen 600-luvulla e. Kr.; häviävät
historiasta ennen Kristuksen syntymän aikoja.
Skånberg [skōnbärj], Karl
(1850-83), ruots. taidemaalari. Maalannut m. m.
satamakuvia, joissa ilman kuvaus on etevää.
Skåne [skō-], Ruotsin eteläisin ja
tiheimmin asuttu maakunta; 11,300 km2,
750,000 as. Ruotsin tärkein maanviljelysalue,
melkoista teollisuutta, vuorityötä (kivihiiltä)
ja kalastusta. Pyökki- ja tammimetsiä. — Lyhyitä
väliaikoja lukuunottamatta kuulunut Tanskaan
v:een 1658. ks. kuvaliitettä Ruotsi 1.
Skänninge [šen-], kaup.
Etelä-Ruotsissa, Linköpingistä länteen. 1,700 as.—
3. oli keskiajalla tärkeä kaupunki. V. 1248
siellä pidettiin kirkolliskokous, joka
vahvisti paavinvallan Ruotsissa.
Skäppa [še-] (ruots.), vakka,
vanha ruots. tilavuusmitta, 4 kappaa,
Skövde [šö-], kaup. Etelä-Ruotsissa,
Vennerin ja Vetterin välillä. Koneteoll.
y. m. 10,000 as.
Slaavilaiset kielet kuuluvat indo-euroopp.
kielikunnan itäiseen ryhmään. S. k. jaetaan
1) itäiseen ryhmään: venäjä, 2) läntiseen: tšekki,
slovakki, puola ja Lausitzin vendien l. sorbin
kieli sekä 3) eteläiseen: bulgaaria, serbokroaatti
ja sloveeni.
Slaavit, ryhmä indoeuroopp. kansoja".
Jakautuvat 1) etelä-s:hin: sloveenit,
kroaatit, serbialaiset ja bulgaarit, 2)
länsi-s:hin: tšekit, slovakit, puolalaiset ja
sorbilaiset l. Lausitzin vendit sekä
3) itä-s:hin: isovenäläiset, ukrainalaiset
l. vähävenäläiset ja valkovenäläiset.
Slaby, Adolf (1849-1913), saks.
insinööri; ansioitunut radiotekniikan
alalla, luonut yhdessä Georg Arcon
(s. 1869) kanssa radiolähetysjärjestelmän,
joka on telefunken-järjestelmän pohjana rinnan
Braun-Siemensin järjestelmän kanssa.
Slagelse [slā-], kaup. Tanskassa,
Själlandin länsiosassa. Kauppaa, metalli- ja
elintarveteoll. 14,000 as.
Slagheck [-ā-], Didrik (k. 1522),
tansk. kat. pappi, Kristian II:n neuvonantajia,
Tukholman verilöylyn pääyllyttäjiä. Tuli 1521 Lundin
arkkipiispaksi; poltettu roviolla.
Slang [släŋ] (engl.), sanavalinnaltaan
ja käänteiltään jollekin erityiselle
yhteiskuntaluokalle tai ihmisryhmälle
ominainen puhetapa, varsinkin katukieli.
vrt. Argot, Cockney ja Jargon.
Slang, Eerik (k. 1642), suom. soturi.
Sankarillisen puolustautumisen jälkeen
pakotettiin 1641 Neunburgissa antautumaan
pelastettuaan Banérin johtaman pääarmeijan
sen peräytyessä Regensburgin tienoilta
(„Ruotsin Leonidas").
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
