Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Soinnutus-Sokeainopetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Soinnutus, mus., sävelmän
varustaminen siihen soveltuvalla sointusäestyksellä;
myös sävellyksen harmoninen kokoonpano.
Sointi on sävelen laulullinen tai
soittimellinen erikolsväritys (terävyys,
pehmeys j. n. e.). S. aiheutuu siitä,
että, soittimen soidessa, voimakkaimman
sävelen, perus- l. pohjasävelen,
ohella kuuluu, joskin tätä heikompina,
korkeampia säveliä, yläsävelet,
joiden värähdysluvut ovat 2, 3, 4 j. n. e.
kertaa pohjasävelen värähdysluku, ja
kaikki yhtaikaa soivat sävelet sulautuvat
korvassa kokonaisuudeksi. Erilainen s.
riippuu siitä, missä suhteessa eri
yläsävelten voimakkuudet ovat pohjasäveleen
ja toisiinsa, ja ilmenee graafillisesti
värähdyskuvion muodossa. vrt. Ääni.
Sointikuviot ks. Chladni’n sointikuviot.
Sointu, mus., kolmen tai useamman
sävelen yhteensoimisesta syntyvä
kokonaisvaikutus. S:t ovat joko tasasointuja
l. „konsonansseja" tai riitasointuja l.
„dissonansseja". Edellisiin kuuluvat
enimmät kolmi-S:t, jälkimmäisiin kaikki
neli- ja viisi-s:t. vrt. Harmonia.
Sointula, suom. siirtola Kanadassa.
British Columbian rannikolla,
Malkosaaressa. ks. Vancouver.
Sointuoppi, harmoniaoppi, mus.,
selittää sointujen laadun sekä sointukulkua
vallitsevat musiikilliset lait.
Soiro, battenssi (ks. t.).
Soisalo, Kallaveden, Suvasveden,
Kermajärven, Ruokoveden, Haukiveden,
Unnukkaveden ja näiden vesien välisten
selkien ja salmien rajoittama suuri
vesien pirstoma saari Savossa; suurin
osa Kuopion, eteläosa Mikkelin läänin
alueella. S. kuuluu Vehmersalmen,
Leppävirran, Heinäveden ja Kangaslammin
kuntiin.
Soisalon-Soininen, Johan Mårten
Eliel (1856-1905), alk. Johnsson,
prokuraattori 1901-05; Lennart Hohenthalin
valtiollisista syistä murhaama.
Soissons [suasõ’], kaup.
Pohjois-Ranskassa, Aisnen rannalla. Goottilainen
tuomiokirkko 1200-luvulta (vahingoittui
maailmansodassa). 15,000 as.
Soitinmusiikki, instrumentaalimusiikki
(ks. t.). — Soitinnus, instrumentatsioni (ks. t.).
Soittimet, mus., välineet, joiden avulla
aikaansaadaan joko säveliä tai näiden
rytmiä ja sointia tehostavia hälyjä.
Laadultaan ja soittotavaltaan s. jakautuvat
kolmeen pääryhmään: lyömä-, puhallus- ja
kieli-s. Mutta on sellaisiakin s:ia,
joita on vaikea ryhmitellä, koska niissä
tavataan eri ryhmien ominaisuuksia
yhtyneinä. Niinpä esim. piano on kielisoitin,
jota soitetaan lyömällä sen koskettimia.
— Soittokoneet, soittoneuvot, joissa
sävelkulku aikaansaadaan koneellisesti
(posetiivi, pianola y. m.); arkipuheessa
joskus myös = soittimet. — Soittorasia
l. „pelitoosa", kellontapainen,
rasiaan suljettu soittokoneisto.
Sokaljskij [-a’-], Petr Petrovitš
(1832-87), ven. säveltäjä, kokosi ukrainalaisia
kansansävelmiä, joista julkaisi erittelevän ja
vertailevan tutkimuksen (1888). Sävelsi 3
oopperaa, lauluja y. m.
Sokeainkirjoitus, pistekirjoitus,
kohokirjoitus, kirjoitus, jota
sokeat kykenevät lukemaan sormilla
tunnustellen. Yleisimmin käytännössä
olevassa Louis Braillen keksimässä
järjestelmässä on perustana kuuden pisteen
sikermä; kuhunkin kirjaimeen kuuluu
1-5 sikermän pisteistä koholle painettuina.
Pisteet painetaan naskalimaisella
pistimellä paperin nurjalta puolelta,
käyttäen erikoista taulua ohjaamassa pisteet
oikeille paikoilleen, tai koneella. S:n
painaminen tapahtuu tav. erikoiskoneessa
kirjoitettujen stereotyyppilaattojen
välissä, kosteaa paperia käyttäen.
 |
Sokeain aakkoset. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
