Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 257-258 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sortavaliitti-Sosiaalidemokratia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

puuvanuketehtaat, nahka- ja kenkätehdas.
Luonnonnähtävyyksiä: Kirjavalahti,
Kekrinlahti, Kaarnesaari, Haukkariutta,
Pötsövaara sekä Valamo (ks. t.).
Niemelän kartano.

Sortavaliitti, Sortavalassa tavattu,
muutaman dm: n vahvuisena juonena
esiintyvä diabaasilaji. Pikimustaa,
keskeltä tiivistä, reunoiltaan lasiksi
jähmettynyttä.

Sorteerata (ransk.-ruots.), lajitella. —
Sortimentti, lajitelma, lajivarasto. —
Sortimenttikirjakauppa ks. Kirjakauppa.

Sorto, merenkulussa se kulma, jonka
hankavastaista tai laitatuulta kulkevan
aluksen veden pintaan jättämä kulkujuova
(vanavesi) tekee kölin suuntaa vasten.
S:n aiheuttaa tuulen ja aallokon vaikutus
aluksen purjeistoon, takilaan ja runkoon.

Sorva (Leuciscus erythrophthalmus),
särjen sukuun kuuluva punasilmäinen
kala; särkeä paljon korkeampiruumiinen,
pyrstö-, perä- ja vatsaevät kärjestään
korean punaiset, selkä ruskean vihreä,
sivuilta kullankellertävä. Elää
rautapohjaisissa lahdissa sekä sisävesissä
että Suomen- ja Pohjanlahden eteläosan
saaristoissa. Liha huonoa.

Sorvali, Viipurin esikaup. (Viipurin
maalaiskunnassa), liitetään Viipurin
kaupunkiin 1933.

Sorvaripaatsama, Evonymus (ks. t.).

Sorvi, monessa ammatissa tärkeä
työkone, jossa työkappale pyörii ja leikkaava
terä irroittaa siitä jatkuvasti lastua
muodostaen sen tav. liereäksi. Puu-s:eja
pyöritetään tav. polkemalla, metalli-s:eja
konevoimalla. Terää pidellään edellisissä
käsin (sorvinrauta), jälkimmäisessä se
on kiinnitetty teränpitimeen l. supporttiin.
— Metalli-s:ista ovat tavallisimmat:
Kärki-s., joka usein on varustettu
syöttöruuvilla (kierteenleikkaus-s.).

Kärkisorvi. K karapylkkä, J juoksupylkkä, T teränpidin.

Nortonin s. on kierteenleikkaus-s.,
jossa syöttöruuvia pyörittävät
välityshammaspyörät ovat sovitetut kertakaikkiaan
koteloon (Nortonin laatikkoon). Revolveri-s:ssa
on supportti kääntyvä, ja siihen on sovitettu
erilaisia teriä, jotka vuoroin työskentelevät,
Automaatti-s:ssa kääntyy supportti
itsetoimisesti, ja terä liikkuu määrämatkan,
niin että sorvi ilman ihmisapua valmistaa
kappaleen täydellisesti. Taso-, laaka- l.
patruuna-s:ssa sorvataan suuriläpimittaisia
työkappaleita. Karuselli-s. on
pystysuora. Šabloni- l. malline-s:ssa
terän supportin luisti liikkuessaan sorvin
pituussuuntaan liukuu samalla mallinelevyä
(šablonia) pitkin, joten s. sorvaa mallineen
mukaisen kappaleen, esim. kahvatapin.
Soikio-s:ssa terä liikkuu hammaspyörien
tai mallineen liikuttamana, niin että
kappale muodostuu soikeaksi, kulmikkaaksi,
hampaalliseksi j. n. e. — Puu-s:t ovat
yksinkertaisempia. Niihin luetaan myös
kopio- l. jäljennös-s:t, jotka
oikeastaan ovat jyrsimiä. Niillä sorvataan
lestejä, huonekalujen jalkoja,
pyssyntukkeja, länkiä y. m. Tätä varten on
koneessa valurautainen tai puinen malli,
joka pyörii sorvattavan puun mukana ja
joka liikuttaa kappaletta terää vastaan,
niin että kappale tulee mallinmukaiseksi.
— Sorvaustavat metallisorvauksessa ovat
lieriö- ja kartiosorvaus, tasosorvaus
ja onsimissorvaus sekä kierteitten sorvaus.

Sorö [sūrö], kaup. Tanskassa,
Själlandin lounaisosassa. Se on kasvanut
1100-luvulla perustetun S:n luostarin
(kirkko jäljellä) ja 1584 perustetun S:n
akatemian (nyk. sisäoppilaitos) ympärille.
2,800 as.

Sosiaalidemokratia (lat. ja kreik.),
eräs työväenliikkeen muoto, jota
kannattavat ne valtiolliset puolueet, jotka
teoreettisesti ovat sosialismin kannalla ja
käytännössä ajavat yhteiskunnallisia
parannuksia. Tämä sana tuli puoluenimenä ensin
käytäntöön Saksassa 1869 ja sittemmin,
1870-90-luvuilla, useimmissa muissakin
maissa. Läheisessä yhteydessä
ammattiyhdistysliikkeen ja eräissä maissa myös
osuustoimintajärjestöjen kanssa on s. jo
kauan ja varsinkin maailmansodan jälkeen
näytellyt huomattavaa osaa useiden
maiden valtiollisessa elämässä. Sen
teoreettinen päämäärä: sosialistisen
yhteiskuntajärjestyksen toteuttaminen, on jäänyt
syrjään käytännöllisen uudistuspolitiikan
rinnalla, joka tarkoittaa työväenluokan
aseman ja merkityksen kaikinpuolista
kohottamista. S. pyrkii tarkoitustensa
perille parlamentaarisin, siis rauhallisin
keinoin, vaikka väkivaltaisen kumouksen
ajatustakaan ei sen keskuudessa ole
hylätty. S:lle luonteenomainen piirre on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>