Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Stefanin laki-Steinheil
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Stefanin laki, J. Stefanin keksimä
laki, jonka mukaan täydellisesti mustan
kappaleen säteily on suoraan verrannollinen
absoluuttisen lämpötilan neljänteen
potenssiin. vrt. Säteily.
Stefanoskooppi (kreik.), koje, jolla
voidaan havaita auringon ympärillä olevia,
häikäisyn vuoksi silmälle näkymättömiä
valorenkaita. S:n putkessa on värillisiä
lasiympyröitä.
Stefansson [stefənsən], Vilhjálmur
(s. 1879), islantilaissyntyinen kanadalainen
pohjoisnapaseutujen tutkija. Teki
1908-12 kansat, retken Kanadan
pohjoisrannikolle eskimolaiskulttuurin
tutkimiseksi ja 1914-18 retken Amerikan
arktisille snarille sekä 1921-22 Siperian
pohjoispuolella olevalle alueelle.
Stefanus, ensiin. kristitty marttyyri.
Hänen muistopäivänsä on Tapanin päivä,
26 p. jouluk.
Stefanus II, paavina 752-757. S. perusti
paavien maallisen vallan ottamalla frankkien
kuninkaalta Pipin Pieneltä, jonka oli kutsunut
avukseen langobardeja vastaan, läänitykseksi
Ravennan eksarkaatin y. m.
Steffen, Gustaf (s. 1864), ruots.
sosiologi, prof. Gööteporissa. Teoksia:
,,Sociala studier", „Sociologi", „Världsåldrarna",
„Demokrati och maktpolitik".
Steffens, Henrik (1773-1845), norj.
luonnonfilosofi, prof. Haliessa, Breslaussa
ja Berliinissä. Luennoillaan Kööpenhaminassa
1802-04 S. teki tunnetuksi Schellingin
luonnonfilosofiaa raivaten tietä
uusromalitukalle tansk. kirjallisuuteen.
Stegeborg [stēgeborj], Stäkeborg,
linna Ruotsissa Itämeren rannalla, Söderköpingistä
kaakkoon.
Stegemann [štē-], Hermann
(s. 1870), saks. historioitsija, prof.
Münchenissä. Teoksia: „Geschichte des
Krieges", „Der Kampf um den Rhein".
Stegerwald [štēgervalt], Adam
(s. 1874), saks. poliitikko, krist.
ammattiyhdistysliikkeen johtavia miehiä; v:sta
1920 valtiopäiväin jäsen (centrumpuolue); 1919-21
ministerinä, 1921 pääministerinä Preussissa.
Steglitz [štēhlits], Suur-Berliinin
eteläisiä kaupunginosia. 90,000 as.
Stegokefaalit (kreik.),
suomusalamanterit, kivihiili-, permi-
ja triaskausilla elänyt sammakkoeläinryhmä,
ensimmäiset nelijalkaiset selkärankaiset.
Kallo vahva ja rakenteeltaan yksinkertainen,
useilla suomuinen vatsapanssari.
Suurimpia oli Mastodonsaurus giganteus,
jonka kallo oli n. 1 m pitkä ja ruumis
luultavasti n. 3 m.
Stegosaurus (kreik.), liitu- ja
jurakausilla Pohjois-Amerikassa eläneitä
hirmuliskoja, joilla pieni pää ja
ruumiissa suuria luulevyjä ja -piikkejä.
Suurimmat lajit 9 m:n mittaisia.
Steiermark [štaiər-], Itävallan
osavaltio Alppien itäpäässä; 16,373 km2,
lähes 1 milj. as. Itävallan mineraalirikkain
alue (rautamalmia, ruskohiiltä, grafiittia y. m.).
Pääkaup. Graz. — V. 1919 täytyi Itävallan
luovuttaa S:n eteläosa Etelä-Slaavialle.
Stein [štain], Charlotte von
(1742-1827), o. s. von Schardt, Goethen
weimarilainen ystävätär. [Bode (saks., 1919).]
— Stein, Hermann von (1854-1927),
saks. kenraali. Maailmansodan alussa
ylimajoitusmestarina, 1916-18 sotaministerinä.
— Stein, Karl vom und zum
(1757-1831), saks. valtiomies. Preussin
ministerinä 1804-07, johtavana ministerinä
Tilsitin rauhan jälkeen 1807-08, jolloin
talonpoikien vapautus pantiin alulle ja
laskettiin perustus kaupunkien itsehallinnolle.
Napoleonin painostuksesta S:n oli erottava ja
paettava Preussista, palasi 1812, mukana
Wienin kongressissa. [Lehmann (saks., 1921).]
Steinach [štainah], Eugen (s. 1862),
itäv. fysiologi, prof. Wienissä v:sta 1913;
suorittanut nuorentamiskokeita
siirtämällä sukupuolirauhasia.
Steiner [štai-], Jakob (1796-1863),
sveits. matemaatikko, uudenaikaisen synteettisen
geometrian perustajia. — Steiner, Rudolf
(1861-1925), saks. mystillisfilosofinen kirjailija.
S. kuului jonkin aikaa teosofeihin, mutta perusti
sittemmin n. s. antroposofian (ks. t.).
Teoksia: „Die Geheimwissenschaft im Umriss",
„Die Kernpunkte der sozialen Frage".
Steinheil, Fabian (1762-1831), kreivi,
Suomen kenraalikuvernööri 1810-23 (v. t:nä v:een 1824).
Ven. armeijan päällikkönä Ahvenanmaalla 1809,
otti osaa sotaan Napoleonia vastaan 1812-13.
— Steinheil [štainhail], Karl
August (1801-70), saks. fyysikko, ansioitunut
sähkölennättimen ja optiikan alalla; per.
Müncheniin optillisen tehtaan, jota hänen
poikansa Adolph Hugo S. (1832-93)
ja tämän poika Rudolf S. (s. 1865)
ovat jatkaneet.
 |
Steinlen: Työmiehiä. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
