Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Stigma-Stoalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Stigma (kreik.), pisto, merkki; eläint.,
hyönteisten ilma-aukko (hengitysaukko);
kasvit., luotti.
Stigmatisatsioni (kreik.),
uskontopatologinen ilmiö, joka osoittautuu siinä,
että hurskaat ihmiset (esim. Franciscus
Assisilainen, Louise Lateau) ovat joskus
otsaansa, käsiinsä ja jalkoihinsa saaneet
Kristuksen haavoja muistuttavia verestäviä arpia.
Stiili (lat.), tyyli.
Stiklestad [-ā-], taloryhmä Norjassa,
Pohjois-Trondhjemin amtissa, Trondhjemin vuonon
itäpuolella. Siellä Olavi Pyhä 1030 kaatui
taistelussa talonpoikia vastaan.
Stiletti (it.), ohut, tav. kolmiteräinen tikari.
Stiliko (k. 408), roomal. sotapäällikkö,
syntyperältään vandaali. Tuli 395 keisari
Honoriuksen holhoojaksi. Voitti Italiaan
hyökänneet länsigootit ja itägootit;
surmattiin epäluuloisen keisarin toimesta.
Stiliseeraus (lat.), tyylittely;
kielellinen sommittelu. — Stilisti,
tyyliniekka. — Stilistiikka, tyylioppi.
Stille, Arthur (1863-1922), ruots.
sotahistorioitsija, prof. Lundissa.
Teoksia: „Kriget i Skåne 1709-1710",
„Carl XII:s fälttågsplaner 1707-1709".
Stilleben [štillē-] (saks.),
nature morte (ks. t.).
Stiller, Mauritz (s. 1883), Suomessa
asunut elokuvaohjaaja, filmannut
Ruotsissa, nyk. Amerikassa.
Stimulanssi (lat.), kiihoitus-,
virkistysaine tai -keino. — Stimulatsioni,
kiihoitus, virkistäminen (erikoisia kiihoittavia
l. stimuleeraavia aineita tai keinoja
käyttämällä).
Stinde [š-], Julius (1841-1905),
saks. kirjailija, Berliinin pikkuporvarielämän
kuvaaja. Teoksia suomen.: „Buchholzin perhe" y. m.
Stinnes [šti-], Hugo (1871-1924),
saks. suurliikemies. Per. 1893 hiililiikkeen,
joka sodan aikana ja jälkeen paisui
jättiläisyritykseksi, siihen kun liitettiin
rauta- ja hiiliyrityksiä, kauppa- ja
laivanvarustusyrityksiä, sanomalehtiä ja
paperitehtaita. V. 1920 S. muodosti
suuren sähkö-, metalliteollisuus- ja
vuorityötrustin Siemens-Rhein-Elbe-Schuckert-Union.
Sitäpaitsi S:lla oli yrityksiä mitä
moninaisimmilla tuotannonaloilla myös
Saksan jopa Euroopan ulkopuolella.
S:n kuoltua hänen yrityksensä luhistui.
Stipa, heinäkasvisuku; aroheiniä,
joiden kaleissa pitkät vihneet. Esim. Venäjän
arojen sulkaheinällä (S. pennata),
jota viljellään koristuskasvina, on
n. 30 cm pitkät vihneet. Halfa- l.
espartoheinä (ks. t.) on myös S.-laji
(S. tenacissima).
Stipendi (lat.), apuraha opintoja,
matkoja y. m. varten. — Stipendiaatti,
stipendiä nauttiva henkilö.
Stipulatsioni (lat.), välipuhe, sopimus.
Teonsana: stipuleerata.
Stirlingin metalli, messinkilaji, jossa
hiukan rautaa.
Stirner, Max ks. Schmidt, Kaspar.
Stjernkors ks. Särkilahti.
Stjernstedt [šä-], Marika (s. 1875),
ruots. kirjailijatar, puoliso v:sta 1909
L. Nordström (ks. t.). Julk.
naiskohtaloita kuvaavia romaaneja, joista
„Ullabella" ja „Neiti Liwin" suomen:t.
Stjernsund, Lepaa (ks. t.).
Stjernvall [šärn-], Carl Johan
(1764-1815), Viipurin läänin maaherra
1812-15 ja tämän muuhun Suomeen
yhdistetyn läänin oloja järjestelemään
asetetun komitean puheenjohtaja. —
Stjernvall, Julius (s. 1874),
insinööri, Koneja Siltarakennustehtaan toimeenpaneva
johtaja v:sta 1917, kauppa- ja
teollisuusministerinä 1918-19. — Stjernvall,
Knut (1819-99), insinööri, Suomen
Tie- ja Vesirakennusten insinöörikunnan
päällikkönä 1856-61 johti Helsingin-Hämeenlinnan
ja Riihimäen-Pietarin radan rakennustöitä,
1871-89 Venäjän rautatiehallituksen päällikkönä
ja rautateiden ylitarkastajana. — Stjernvall-Walleen
[šärn- -lē’n], Karl Knut Emil
(1806-90), valtiomies, vapaaherra, C. J.
S:n poika. Suomen ministerivaltiosihteerin
apulainen 1857-76, ministerivaltiosihteeri
1876-81. Kannatti Snellmania esim. kieliasetuksen
ja rahareformin aikaansaamisessa. — vrt.
Karamzin, Aurora.
Stoalaiset, Stoa, filosofinen
oppikunta, saanut nimensä siitä, että sen
perustaja kreik. Zenon (n. 300 e. Kr.)
esitti oppiansa Ateenan Stoa poikile-
(„kirjava pylväistö") nimisessä pylväistössä.
Sen kuuluisimmat edustajat olivat Rooman vallan
aikana Panaitios (100-luvulla e. Kr.), Seneca,
Epiktetos, keisari Marcus Aurelius (ks. n.). — S:n
filosofian ydinkohta on sen siveysoppi.
Onnelliseksi voi tulla vain se, joka elää
luonnonmukaisesti ja noudattaa hyvettä.
Ainoastaan hyveellä on arvoa elämässä.
Se, joka aina täyttää velvollisuutensa ja
tekee sen, mikä on siveellisesti oikeaa,
on tosiviisas. Hän on rikas köyhyydessäkin,
vapaa kahleissakin, onnellinen sairasvuoteella,
kidutuspenkillä, itse kuolemassakin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
