Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 343-344 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suggeroida-Suhteellisuusoppi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suggeroida (lat.), uskotella; saada
aikaan suggestioni (ks. t.).

Suggestibiliteetti (lat.), uskoteltavaisuus.

Suggestiivikysymys, johdattava l.
solmiva kysymys, jonka tuomari tai
asianajaja esittää siinä muodossa, että
riitapuoli tai syytetty helposti joutuu
vastaamaan haluttuun suuntaan.

Suggestioni (lat.), mieleenjohdatus,
luulottelu; välittömästi, ilman itsenäistä
harkintaa omaksuttu mielikuva l. ajatus,
jonka herättää joko toinen henkilö
(vieras-s.) tai asianomainen itse (auto- l.
itse-s.). S:lla voidaan saada aikaan
hypnoosi ja herättää mielikuvia, aistimuksia
ja tekoja hypnoosin aikana ja sen
jälkeen. Sitä on myös käytetty erinäisten
sairaalloisten tilojen poistamiseksi. Ei
ainoastaan yksilö, vaan ihmisjoukkokin
voi joutua s:n alaiseksi (joukko-s.).

Suhde, matem. Kahden samanlaatuisen

	A
suureen (A ja B) suhde (A:B eli	—	)
	B

on se luku, jolla s:n jälkimmäinen jäsen
(B) on kerrottava, jotta saataisiin s:n

	A
edellinen jäsen (A). Siis:	—	B = A.
	B

Jälkimmäistä jäsentä sanotaan myös mitaksi,
edellistä mitattavaksi, s:ta mittaluvuksi.
S. on ratsionaalinen tai irratsionaalinen sen mukaan,
ovatko suureet yhteismitalliset vai yhteismitattomat.

Suhdeluku, suhde, etenkin kahden
mittana käytetyn suureen suhde.

Suhdesanat, prepositsionien ja
post-positsionien yhteinen nimitys.

Suhomlinov [-ī’-], Vladimir
Aleksandrovitš (1848-1926), ven. kenraali,
sotaministerinä 1909-15. Tuomittiin 1917
valtiopetoksesta ja petoksesta elinkautiseen
pakkotyöhön; sai armahduksen ja pakeni ulkomaille;
julk. muistelmia (saks. „Erinnerungen").

Suhona [-ō’-], joki Pohjois-Venäjällä,
Vienajoen läntinen latvahaara, 560 km. Kanavalla
yhdistetty Volgan lisäjokeen Šeksnaan.

Suhteellinen, verrannollinen (ks. Verranto).
— Suhteellinen kosteus ks. Ilmankosteus.

Suhteellinen liike, todellisen l.
absoluuttisen liikkeen vastakohtana se liike,
mikä jollakin kappaleella on toiseen,
liikkumattomana pidettyyn kappaleeseen
verraten. Kunkin kappaleen s. l. on
erilainen sen mukaan, mitä kappaletta
pidetään vertauskappaleena (esim. junassa
istuva ihminen junasta, maan pinnalta,
kuusta katsottuna). Kahden kappaleen
s. l. on toisen liike toisesta katsottuna
ja, jos pyörähdysliikettä ei oteta
huomioon, sama kuin niiden etäisyyden
piteneminen tai lyheneminen. S:sta l:stä
puhutaan etenkin, milloin luonnollista,
absoluuttiselta tuntuvaa vertauskappaletta
ei ole (taivaankappaleiden liike
maailmankaikkeudessa). Käsitys siitä,
että absoluuttista liikettä ei itse asiassa
olekaan, on ollut yhtenä aiheena
nykyaikaisen suhteellisuusopin syntyyn.

Suhteelliset vaalit, vaalijärjestelmät,
joiden tarkoituksena on valmistaa
valitsijain keskuudessa esiintyville eri
puolueille ja aatesuunnille tilaisuus saada
edustajia jotenkin samassa suhteessa,
kuin niihin lukeutuu valitsijoita, joten
edustajisto olisi valitsijakunnan
pienoiskuva. S. v. ovat viime aikoina tulleet
käytäntöön useissa maissa, Suomessa
eduskuntavaaleissa v:sta 1907 lähtien. —
Suomen eduskuntavaaleissa paikat kilpailevien
vaaliliittojen kesken ja vaaliliiton
paikat sen eri ehdokaslistojen kesken
jaetaan d’Hondtin (belg. professori,
1841-1901) säännön mukaan laskettujen
vertauslukujen nojalla siten, että kunkin
ryhmän (vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen)
saamat äänet lasketaan yhteen ja
ryhmän ensimmäiselle ehdokkaalle
annetaan vertausluvuksi koko ryhmän saama
äänimäärä, toiselle puolet tästä,
kolmannelle kolmasosa j. n. e.

Suhteellisuusoppi, suhteellisuusteoria,
relativiteettiteoria, fysikaalinen teoria, jonka
lähtökohtana on, että absoluuttista liikettä ei
ole, vaan ainoastaan suhteellista liikettä
johonkin vertauskappaleeseen verraten
(suppeampi s.). Yleisen s:n lähtökohtana
on vastaava käsitys kiihtyväisyyden suhteellisuudesta.

Suppeampi s. on vallinnut mekaniikassa
jo Galilein ja Newtonin ajoilta asti. Sen mukaan
suljetussa järjestelmässä tapahtuvat liikkeet ovat
riippumattomat järjestelmän yhteisestä
etenevästä liikkeestä. Niinpä junassa
pudotettu kappale putoaa lattialle luotiviivan
suuntaan, junan liikkeestä riippumatta.
Siinä n. s. klassillisessa sähködynamiikassa,
jonka olivat luoneet Faraday, Maxwell, Lorentz
y. m., oli kuitenkin tärkeä merkitys liikkumattomalla
eetterillä, jossa sähkömagneettiset
värähdykset tapahtuvat. Oli lähellä ajatus
tutkia, mikä on maapallon liike verrattuna
tähän liikkumattomaan maailmaneetteriin,
mittaamalla valosäteitten nopeus
maapallon kulkusuuntaan ja johonkin
muuhun suuntaan. Tätä tarkoittavat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>