Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suhteellisuusteoria-Suisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
aikana todeta yhtäpitäväksi havaintojen
kanssa. Samanveroisuusperiaate
sovellettuna ja matemaattisesti kehitettynä
johti Einsteinin luomaan uuden geometrian,
joka suhtautuu Minkowski’n neliulotteiseen
geometriaan kuten kaarevan pinnan
geometria tasogeometriaan. Tässä yleisen
s:rt geometriassa, joka perustuu
Riemannin tutkimuksiin epäeuklidisesta
geometriasta, ja jonka Einstein sai
pääasiassa valmiiksi 1916, ei luonnollisesti
ole mitään suoria viivoja, vaan
ainoastaan suorimpia mahdollisia teitä,
geodeettisia viivoja. Einsteinin yleistetyn
jatkavaisuuslain mukaan kappale, johon ei
vaikuta mikään voima, kulkee
geodeettista viivaa pitkin. Myös liike
painovoimakentässä voidaan johtaa tästä
laista, joten yleinen painovoima saa
selityksensä. Samoin kuin pientä kaarevan
pinnan osaa, esim. merenpintaa, voi pitää
tasona, samoin voi luonnonilmiöt, jotka
eivät ulotu varsin laajalle, esittää
suorakulmaisen koordinaatiston avulla, ja vain
hyvin harvoissa tapauksissa eroaa täten
laskettu tulos yleisen s:n mukaan
lasketusta niin paljon, että voisimme kokeella
ratkaista, kumpi on oikea. Paitsi
mainittua valosäteiden taipumista on näitä
Merkuriuksen radan periheliumin liike,
jonka selittämiseksi on aikaisemmin
koetettu etsiä vielä lähempänä Aurinkoa
sijaitsevaa kiertotähteä, mutta joka
voidaan täysin selittää s:n avulla. Edelleen
näyttää siltä, että suurten kiintotähtien
spektriviivoissa on voitu todeta pieni
siirtymä punaista kohti (Einsteinin
efekti), sopusoinnussa s:n kanssa.
S. ei merkitse aikaisemman luonnonopin
kumoamista, vaan sen syventämistä
ja laajentamista yleispätevämmäksi
järjestelmäksi, jonka rajatapaukseksi
klassillisen mekaniikan avaruus- ja
aikakäsitteen pohjalla laadittu liikeoppi jää.
S:n nauttima suuri luottamus nykyajan
teoreettisten fyysikkojen parissa
johtuukin ensi sijassa siitä, että s. läheisesti
liittyen siihen, mikä tähänastisten
tutkimusten mukaan pätee, muodostaa
ehjimmän kokonaiskuvan fyysillisestä
olevaisuudesta. [Kallio (1922); Rauhala, „Uusi
avaruusasuntomme" (1925).]
Suhteellisuusteoria, suhteellisuusoppi (ks. t.).
Suihkukaivo, kaivolaite, jossa vesi
maanalaisesta suonesta, korkeammalla
olevasta kaivosta, lammesta j. n. e.
putkea pitkin nousee maanpinnalle
suihkuten ilmaan. Vesi tulee joko omalla
paineellaan tai pumpun painamana.
Suihkupumppu ks. Pumppu.
Suihkuturbiini, aktsioniturbiini (ks.t.)
— Suihkutuulettaja, suihkupumpun
periaatteen mukaan toimiva tuulettaja.
Sui juris (lat.), täysivaltainen.
Suiku, kunta Vienan Karjalassa,
Vienanmeren rannalla, kahden puolen
Muurmannin rataa.
Suikujärvi, kunta Vienan Karjalassa,
Muurmannin radan länsipuolella.
Suikulainen (Amphioxus lanceolatus),
kallottomiin l. putkisydämisiin kuuluva
sukkulanmuotoinen, sivuilta litistynyt,
5-6 cm pitkä, miltei väritön, kalamainen
eläin; yksinkertaisin ja alkuperäisin
selkärankainen. S:lla ei ole päätä eikä
parillisia eviä; ruumista reunustaa
selässä, pyrstössä ja vatsapuolen pyrstöosassa
ihopoimu. Iho on paljas, orvaskesi
yhden ainoan solukerroksen muodostama.
Selkärankaa ei ole, tukisolukkona on
selkäjänne. Tämän selkäpuolella on
putkimainen selkäydin ja tämän etupäässä
näköaistimena toimiva musta
pigmenttipiste. Ruoansulatuskanava on suora
putki, jonka alkupuoli on poikittaisten
kidusrakojen läpäisemä kidussuoli;
loppuosassa, ravintosuolessa, on umpipussi,
n, s. maksa. Kidussuolta ympäröi laaja
kidusontelo, jonka takaosassa pieni ulos
johtava aukko. Sydäntä ei ole, veren
panevat liikkeelle vatsapuolella olevat
sykkivät laskimot. Veressä ei ole punaisia
verisoluja. S. elää Välimeren ja Pohjanmeren
hiekkaisissa rantavesissä hiekkaan kaivautuneena.
 |
Suikulainen (kaavakuva), au silmäpilkku, c selkäjänne, r selkäydin, m lihassegmentti, o suu, sp kidusrako, g sukupuolirauhaset, n munuaisputket, l maksa, b kidusontelo, p kidusontelon aukko, a peräaukko. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
