Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 357-358 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sukusolut-Sukutila

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jälkeläistentaulun kaava.



Esivanhempien taulun kaava.



Sukusolut, sukupuolisolut,
suvullista lisääntymistä välittävät solut:
siittiö ja munasolu (ks. n.). S:lle on
ominaista, että niiden kromosomien luku
on vain puolet ruumiinsolujen
(somaattisten solujen) kromosomien luvusta.
Tämä puoleen väheneminen tapahtuu s:n
esisolujen jakautuessa (n. s.
kypsymisjakautumisessa). Tällöin siittiöiden
esisolut jakautuvat ensin siten, että niiden
jakautuessa kromosomit eivät jakaudu
pitkittäin kahtia kuten tavallisessa
solunjakautumisessa, vaan puolet
kromosomiluvusta joutuu toiseen, puolet toiseen
tytärsoluun; tätä jakoa (n. s. reduktsioni-
l. vähennysjakoa) seuraa sitten toinen
jakautuminen, jossa kromosomit
jakautuvat pitkittäin kahtia, ja tämän
jakautumisen jälkeen on alkuperäisestä
esisolusta syntynyt 4 siittiötä. Munasolujen
kypsyysjakautuminen on muuten
samanlainen, paitsi että jakautumisten
tuloksena syntyvät 4 solua eivät ole
samankokoiset vaan 3 niistä on mitättömän
pientä (napasolut), neljäs, kypsä muna,
suhteellisesti hyvin suuri. Kahden s:n
yhtyessä siitoksessa tulee kromosomiluku
taas ennalleen.

Sukutaulu. S:ja on useampia eri
lajeja sen mukaan, miten laajasti ja mitä
sukulaissuhteita tahdotaan esittää.
Jälkeläistentaulu (stamtavla,
Nachfahrentafel) käsittää kaikki määrätyn
kantaparin jälkeläiset, sekä mies- että
naiskannalta, heimotaulu
(varsinainen s., ättartavla, Stammtafel)
ottaa huomioon vain mieskannan (kaikki
samaa sukunimeä käyttävät henkilöt).
Jälkeläistentaulussa tavattavat henkilöt ovat
keskenään kognaatteja, heimotaulussa
huomioonotettavat agnaatteja,
Esivanhempientaulu (antavia,
Vorfahren- l. Ahnentafel) käsittää
koettimen (probantin) kaikki esivanhemmat sekä
isän- että äidinpuolelta määrättyyn polveen
saakka. Kaikkia näitä tauluja voidaan
myös esittää jatkuvan tekstin muodossa
(Nachfahrenliste, Stammliste,
Ahnentafel in Listenform). Yhdistetty
jälkeläisten- ja esivanhempientaulu on
sukulaistentaulu (samsläkttavla,
Verwandt- l. Sippschaftstafel).

Sukutila, sukukartano, samassa
suvussa perintönä kulkeva tila. vrt.
Sääntöperintö.

Sukututkimus l. genealogia on
oppi ja tieto ihmisten keskenäisistä
polveutumissuhteista sekä määrättyjen
yksilöiden, eri perheitten ja kokonaisten
sukujen syntymisestä, olemuksesta ja
toiminnasta inhimillisessä yhteiskunnassa
(v. Klocke). S. on viime aikoina
kehittynyt itsenäiseksi tieteenhaaraksi, jolla
on suuri merkitys muille historiatieteille,
oikeus- ja valtiotieteelle,
perinnöllisyystutkimukselle y. m. Suomen
sukutieteellisistä kokoelmateoksista tärkeimmät ovat:
Alcenius, „Genealogia Sursilliana" (1850);
Wasastjerna, „Ättartaflor öfver den på
Finlands riddarhus introducerade adeln"
(1879-83); Ramsay, „Frälsesläkter intill
stora ofreden" (1909-16); Bergholm.
,,Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja"
(1893-1901); Wilskman, „Släktbok"
(1912-20); Colliander, ,,Suomen kirkon
paimenmuisto" (1910-18). S:n keskuselimenä
toimii Suomessa Suomen Sukututkimusseura
per. 1917), joka toimittaa „Vuosikirjaa"
ja „Julkaisuja". [„Kotiseudun opas" II (1916);
Durchman (Historiallinen Aikakauskirja 1926
ja Kultur und Leben 1927).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>