Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Sunjatsen-Suo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
korkeutta s:n pinta kohoaa ja kuivuu.
Nevaruohot ja -heinät häviävät suurimmaksi
osaksi, ja sijaan tulee varpuja. Samalla
ilmaantuu männynkin taimia, jotka
vähitellen kasvavat n. s. kitumännyiksi.
Nevasta on muodostunut silloin räme
(ks. t.). Väliasteena saattaa esiintyä
kuusi-, lehti- tai sekametsää kasvava
isomättäinen korpi, varsinkin lihavilla
seuduilla. — Kalkkirikkailla alueilla
muodostuu nevan sijasta letto (ks. t.).
Turpeen paksutessa s:n pinta kohoaa
kalkkipitoisen pohjavesikerroksen vaikutuspiirin
yläpuolelle, jolloin rahkasammalia
saattaa ilmestyä, ja letto muuttuu
nevaksi tai melkein suorastaankin
rämeeksi. Myöskin juoksevien vesien
varsilla oleville tulvamaille on soita
muodostunut, mutta pääasiassa ne meillä
kuitenkin ovat syntyneet metsämaan
soistuessa.
Metsän maaperän ollessa vettä
läpäisevää laihanpuoleista hiekka- tai
harjusoramaata, tapahtuu siinä soistumista,
jos pohjaveden pinta esim. läheisten
soiden korkeuskasvun johdosta kohoaa,
jolloin sinne ilmaantuu rahkasammalia.
Näiden tullessa vallitseviksi puut alkavat
kitua ja keloutua. Paikalle ilmestyneet
uudet männyt jäävät kitukasvuisiksi, ja
rämevarvut tulevat vallitseviksi. Metsä
on vähitellen muuttunut rämeeksi. Maan
ollessa vaikeasti vettä läpäisevää, esim.
savea, savihietaa (hiesua), soistuminen
voi alkaa aikaisemmista soista
riippumatta. Keväällä lumen sulaessa ja
sateilla kerääntyy notkoihin vettä,
säilyen niissä kauan. Näihin ilmaantuu
karhunsammalta ja märemmille kohdille
rahkasammalta. Saderikkaina vuosina
nämä pienet korvenalut laajenevat, ja
uusia muodostuu, mutta sadeköyhinä
vuosina ne eivät paljoakaan vähene, sillä
varsinkin rahkasammalet pidättävät
hyvästi vettä. Soistumakohdat yhtyvät
vähitellen. Kangas muuttuu
korpikankaaksi, rahkasammalkasvillisuuden
tullessa vallitsevaksi ja turpeen paksutessa
sekä metsänkasvun huonotessa korveksi
ja lopulta rämeeksi. Korpi voi
säilyä rämeeksi muuttumatta, jos vesi on
juoksevaa, tai paikoilla, jonne valuu
ravintorikasta, vettä ympäröiviltä
metsämailta. — Soiden muodostuessa eri
korkeudella oleviin notkoihin ja kunkin s:n
kasvaessa korkeutta, kunnes se on yhtä
korkea kuin sen alemmasta s:sta
erottava kangaskynnys, alkaa vettä s:sta
valua rinnettä myöten alemmalle s:lle.
Rinne tällöin soistuu. Jos rinne on
laihaa maata ja vesi aivan laihaa
pintavettä, muodostuu n. s. vesikangas,
jolle ominaista on hyvin tiivis
karhunsammal ja kituva, tav. mäntyä kasvava
metsä. Jos soistuva kangas on lihavampaa,
muodostuu siitä korpikangas
ja jos se on hyvin lihavaa ja valuva vesi
ravintorikasta, syntyy runsasruohoinen,
tav. sekametsäinen korpilehto.
Vesikangas muuttuu edelleen soistuessaan
rämeeksi, korpikangas tav. korveksi ja
korpilehto reheväksi ruoho- ja
heinäkorveksi. Molemmat viimeksimainitut
voivat lopulta muuttua rämeeksi. —
Veden alkaessa valua ylemmältä s:ltä
alemmalle, voi alempi vettyä ja ylempi
jonkinverran kuivua. Vettymisestä s.
(metsää kasvava räme tai korpi) voi
muuttua nevaksi ja vettymisen ollessa
hyvin valtavan sammalkasvillisuus kuolee,
jolloin muodostuu sammalköyhä
paljasturpeinen rimpineva (tai
rimpiletto), jolla saattaa kasvaa koko
runsaasti saraheinää. Vettyminen voi
tapahtua millä s:n kehitysasteella tahansa. —
Suomen pinta-alasta on n. 35,7 % s:ta,
eniten Pohjois-Suomessa ja vedenjakajani
seuduilla. Suurimpia ja tunnetuimpia
soitamme ovat Torronsuo, Konnunsuo,
Killinki, Pelson suo (ks. n.). — vrt.
Suoviljelys. [Suomen Suoviljelysyhdistyksen
vuosikirjat; Acta Forestalia Fennica.]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0201.html
