Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suojeluskirje-Suojeluvalvonta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Suojeluskirje, asiakirja, jolla
määrätylle henkilölle tai laitokselle
luvataan erityistä suojaa. S:itä käytetään
erittainkin sodassa, S:ksi nimitetään
myöskin valtion ilmoitusta jollekin
siirtomaayhtiölle, että valtio ottaa
valtansa alle yhtiölle kuuluvan maa-alueen.
Suojeluskuntajärjestö, isänmaan ja
sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen
puolustukseksi sekä kansan puolustusvalmiuden
edistämiseksi sotavoiman osana toimiva
vapaaehtoinen aseellinen järjestö.
Suojeluskuntien esihistoria juontaa
alkunsa sortovuosilta 1900-luvun alusta,
mutta varsinaisesti niitä alkoi muodostua
Venäjän vallankumouksen jälkeen kesällä
1917. Aluksi niitä perustettiin
vapaaehtoisten palokuntien nimisinä sisäisen
turvallisuuden ylläpitämiseksi maassa
vielä olevan ven. sotaväen tuhotöitä
vastaan ja tarvittaessa sen
karkoittamiseksi. Ne ovat siis saman
isänmaallisen innostuksen ilmauksia kuin
jääkäriliikekin. Vapaussodan puhjetessa
suojeluskuntajoukot saivat hallituksen
julistuksella virallisen aseman ja muodostivat
valkoisen armeijan kantajoukon. Sodan
päätyttyä suojeluskunnat säilytettiin ja
niiden tehtävät määriteltiin asetuksella
2/8 1918, uudelleen 16/9 1921 sekä lailla
22/12 1927. S:n toimintaa johtaa
sotavoimien ylimmän päällikön alainen
suojeluskuntain päällikkö apunaan yliesikunta.
Tämän päällikkö nimitetään s:n
luottamusta nauttivista henkilöistä. S.
jakautuu piireihin (1/1 1928 22), alueihin (250)
ja paikallisiin suojeluskuntiin (606).
S:n jäseneksi voi päästä jokainen
hyvämaineinen Suomen mies, jonka
uskollisuuteen isänmaata ja sen laillista
yhteiskuntajärjestystä kohtaan voidaan luottaa.
Suojeluskuntalain mukaan s. saa valtion
varoista, paitsi määrärahan laissa
mainittujen virkojen ja toimien aiheuttamiin
menoihin, apurahan, jonka suuruudesta
Eduskunta vuosittain päättää. V. 1927
oli valtion avustus yht. 42 milj. mk.,
lahjoitukset 10,7 milj., kuntien
avustukset, kannattavien jäsenten jäsenmaksut
5,7 milj. sekä tulot huvitilaisuuksista,
arpajaisista y. m. 3,4 milj., yht. 19,8
milj. mk.
Eri aselajeista on srssa edustettuna
jalkaväki, ratsuväki, tykistö,
moottorijoukot, teknilliset joukot ja
suojeluskuntalaivasto. Päällystökursseilla,
nyk. omalla päällystökoululla Tuusulassa,
kasvatetaan suojeluskuntalaisia
päällystötehtäviin sekä annetaan päällystölle
jatkokoulutusta. Päällystöstä on suuri osa
armeijan tai ent. upseereja. Vuosittain
toimeenpannaan lukuisia voimistelu-,
kenttäurheilu-, hiihto-, ampuma- y. m.
kilpailuja. S., sen piirit ja suojeluskunnat
omistavat 200 kiinteistöä, 325 ampumarataa
ja 213 urheilukenttää (lisäksi osuus
152 kenttään) sekä erinäisiä
liikeyrityksiä (Suojeluskuntain Kauppa o.-y.,
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja o.-y. ja
Suojeluskuntain Kustannus o.-y.).
Äänenkannattaja „Hakkapeliitta", ilmestyy
v:sta 1926. vrt. Lotta Svärd. ks.
kuvaliitettä Suomen puolustuslaitos.
Suojelusmetsä, suojametsä (ks. t.).
Suojelustila, useiden valtioiden laeissa
edellytetty olosuhde, jolloin valtion
turvallisuuden vuoksi yksilöiden persoonallista
vapautta turvaavia säännöksiä rajoitetaan. S:n
eri asteita ovat lisätty s. ja
ylimääräinen s. vrt. Sotatila.
Suojelustulli, tulli, joka asetetaan
kotimaisen tuotannon suojelemiseksi
ulkomaiselta kilpailulta. Sen
tarkoituksena on ulkomaisen tavaran
kallistuttaminen, jotta kotimainen tavara
saavuttaisi suuremman menekin ja paremmat
hinnat. S:t ovat paikallaan varsinkin,
milloin tahdotaan kehittää tuotannonhaaraa,
jolla on luonnollisia edellytyksiä
maassa, mutta joka aluksi ei voi kilpailla
vastaavan ulkomaisen tuotannon kanssa.
Ne ovat myös puolustettavissa, jos jokin
tärkeä elinkeino, josta lukuisat työmiehet
saavat toimeentulonsa ja johon suuret
pääomat ovat kiinnitetyt, ilman apua ei
jaksa kestää ulkomaista kilpailua. Usein
pyritään s:lla saavuttamaan, paitsi
taloudellisia, myös valtiollisia tai
yhteiskunnallisia päämääriä. Niin on laita,
jos esim. viljatulleilla koetetaan
säilyttää voimakas talonpoikalsluokka tai jos
tulleilla tahdotaan helpottaa sitä
rasitusta, jonka pitkälle kehittynyt
työväenlainsäädäntö tuottaa kotimaiselle
tuotannolle. Luonteenomaisia suojelustulleja
meillä on esim. viljatulli.
Suojelusäyri l. rauharaha (ruots.
friskilling), kaupungeissa kiinnekirjoista
tavallisen lunastuksen lisäksi kannettu
maksu (Maakaari 4:2).
Suojeluvalvonta, us. maissa (ei vielä
Suomessa) lastensuojelualaan kuuluva
rikosoikeudellis-kasvatuksellinen
toimenpide, joka tarkoittaa rikollisuuteen
taipuvan tai siihen hairahtuneen nuoren
henkilön siveellistä tukemista ja joka lähinnä
liittyy nuorisontuomiolstuinten toimintaan.
S:ssa ilmenee se oikeustieteellinen
kanta, että harhaan kehittynyt
alaikäinen on ennen kaikkea kasvatuksellisen
avun tarpeessa, mutta samalla tahdotaan
välttää lapsen erottaminen kodistaan.
[Nyberg, ,,Nuorisotuomioistuimet ja
lastensuojelutyö ulkomailla" (1919).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
