Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Musiikkeriliitto-Suomen näyttämötaide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
aikaansaaminen, Snellmanin aloitteesta
julkaistiin 1863 „kielimanifesti", jonka
mukaan ruotsi tosin edelleen oli pysyvä
Suomen virallisena kielenä, mutta
suomea pidettävä ruotsin veroisena
kaikessa, mikä koski välittömästi maan
varsinaista suom. väestöä. Seur.
kieliasetuksista ks. Kielilainsäädäntö.
Kysymys suomenk. oppilaitoksista
synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita
taisteluita valtiopäivillä, joilla Yrjö-Koskisen
ja Meurmanin johtamat suomenmieliset
olivat enemmistönä pappis- ja
talonpoikaissäädyissä, kun taas aatelia- ja
porvarissääty olivat ruotsinmielisten
vallassa. Suomenk. lyseoita oli valtion
toimesta perustettu Jyväskylään, Kuopioon,
Joensuuhun ja Hämeenlinnaan. Mutta
suomenmieliset vaativat useampia
suomenk. oppikouluja ja ennen kaikkea
suomenk. paikkakunnilla olevien ruotsink.
lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi.
Kun hallitus aluksi oli näille
vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin
perustamaan yksityisiä suomenk. kouluja, jotka
valtio sittemmin Yrjö-Koskisen 1882
tultua Senaattiin otti haltuunsa,
Muillakin aloilla suomalaisuus edistyi
1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä
lähtien. Suomenk. sanomalehdistö
lisääntyi, kirjallisuus alkoi versoa ja
kieli kehittyi yhä täydellisemmäksi
sivistyskieleksi, teatteri syntyi ja musiikin ja
kuvaavien taiteiden alalla suom. aiheet
saivat yhä tärkeämmän sijan. Myöskin
liike-elämä alkoi suomalaistua, kun
Kansallispankki, Suomi-yhtiö ynnä muut
suom. liikelaitokset oli perustettu. Yhä
lisääntyneiden suomenk. oppikoulujen
vaikutuksesta syntyi suomenk.
sivistyneistö. Viime aikoina on syntynyt n. s.
aitosuomalaisuusliike, joka haluaa saada
aikaan nopean ratkaisun kieli- ja
kansallisuustaisteluissamme sekä pyrkii
,,suomalais-kansallisen suomenkielisen
sivistyksen kehittämiseen itsenäiseksi,
korkeaksi sivistysmuodoksi muiden
kansallisten sivistysten rinnalle" ja
„voimakkaan suomalaisen kansallisvaltion
luomiseen". [Krohn, „Suomalaisen
kirjallisuuden vaiheet"; Paimen, „Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran viisikymmenvuotinen
toimi ynnä suomalaisuuden edistys 1831-1881";
Rein, „J. V. Snellman"; Meurman, „Kuinka
suomenkieli pääsi viralliseksi"; Hytönen,
„Suomalaista sivistystaistelua 1858-1908".]
Suomen Musiikkeriliitto, Helsinki,
per. 1917. — Suomen Musiikkilehti,
Helsinki, ilmestyy v:sta 1923. — Suomen
Musiikkitieteellinen Seura, per. 1916
maailmansodan aikana hajonneen
Kansainvälisen Musiikkiseuran Helsingin
haaraosaston sijaan. Seuran tarkoituksena
on edistää musiikkitieteellistä tutkimusta
ja musiikkielämän syventämistä Suomessa.
Suomen Naisten Kansallisliitto,
Washingtonissa 1888 perustetun The
International Council of Women (I. C. W.)
nimisen kansainvälisen naisliiton
haaraosasto, Helsinki, per. 1911. Liiton
jäseninä on eräitä pääasiallisesti naisten
keskuudessa toimivia yhdistyksiä. —
Suomen Naisten Liikuntokasvatusliitto,
Helsinki, per. kaksikielisenä 1917
(per. alkujaan nimellä Suomen Naisten
Voimisteluliitto jo 1896), yksistään
suomenk. v:sta 1920. — Suomen
Naisyhdistys, Helsinki, per. 1884. Sen
tarkoituksena on työskenteleminen naisen
kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä
suhteessa sekä hänen taloudellisen ja
yhteiskunnallisen asemansa parantaminen.
[„Uranuurtajanaisia" (1924).]
Suomenniemi, kunta Viipurin läänissä,
Etelä-Savossa; 279,0 km2, 2,143 as. (1927).
Suomen Nuorison Liitto ks.
Nuorisoseuraliike. — Suomen
Nuorten Kristillinen Liitto ks. Nuorten
Miesten Kristillinen Yhdistys.
Suomen Näyttelijäliitto, Helsinki, per. 1913.
Suomen Näyttämöopisto, Helsingissä,
per. 1920 sittenkun Kansallisteatterin
1906-20 toiminut oppilaskoulu oli
lopettanut toimintansa. Johtajat Katri
Rautio ja v:sta 1924 Eero Kilpi.
Suomen näyttämötaide. Sivuuttaen
vanhan helkajuhlien vieton Sääksmäen
Ritvalassa ja koulunäytelmät alkaa S. n.
vasta 1800-luvulla, Ruotsinmaalaisia
teatteriseurueita on maassamme kierrellyt
1700-luvulta lähtien. V. 1827
rakennettiin Helsinkiin ensim. teatteritalo, ja
siitä lähtien matkustavien seurueiden
esitykset tulivat jokseenkin säännöllisiksi.
V. 1860 rakennettiin uusi teatteritalo ja
kun se oli palanut 1863, uusi 1866. Se
on Ruots. Teatterin nyk. talo.
Cygnæuksen ja Topeliuksen harrastus kotimaisen
teatterin perustamiseksi ei vielä
toteutunut, sillä teatterissa toimiva näyttämö
oli ruotsinmaalainen.
Kotimainen näyttämö syntyi suomenkielisenä
K. Bergbomin toimesta. Kansallisteatterin
(ks. t.) rinnalla ovat huomattavimmat suomenk.
teatterimme Kansan Näyttämö, Viipurin Näyttämö,
Tampereen Teatteri, Turun Suomalainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>