Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Säveltaiteilijain Liitto-Suomen taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sitäpaitsi mainittavat Flodin, Genetz,
P. J. Hannikainen, Kaski, Klemetti, v. Kothen,
Kotilainen, Maasalo, M. Nyberg, Törnudd.
Nuorempien kykyjen joukosta mainittakoot
Kilpinen, A. Merikanto, V. Raitio
ja Ranta, Sävellystyylissä on
havaittavissa kansallisen
suunnan ohella vaikutuksia ulkomaiden
uusimmista virtauksista, Esittävistä
taiteilijoista mainittakoon ensi sijassa
laulajista: Emmy Achté, Aino Ackté,
Alexandra Ahnger (s. 1859),
Ida Basilier, Betty Boije
(1822-54), Ida Ekman, Alma Fohström,
Hanna Granfelt (s. 1884), Erna
Gräsbeck (s. 1879), Anna Hagelstam,
Maikki Järnefelt, Alma Kuula, Ingeborg
Liljeblad, Signe Liljeqvist, Lahja
Linko (s. 1890), Pia Ravenna,
Johanna v. Schoultz, Oili Siikaniemi
(s. 1888), Irma Tervani, Jennie Thillot
(s. 1892), Annikki Uimonen, af Enehjelm,
F. Forstén, Frey, Lindberg, Toivo
Louko (s. 1884), Ojanperä, Eino
Rautavaara (s. 1876), Soini, Sola,
soittajista: Kerttu Bernhard (s, 1902),
K. Ekman, I. Hannikainen, Alie
Lindberg (s. 1849), E. Lindholm,
E. Linko, Elli Rängman-Björlin,
Sigrid Sundgren-Schneevoigt,
Kosti Vehanen (s. 1887) (piano),
Venni Kuosma (s. 1895), O. Merikanto,
Elis Mårtenson (s. 1890),
Paavo Raussi (s. 1901), Mauno Suomi
(s. 1894) (urut), O. Fohström, Tauno
Hannikainen (s. 1896), Yrjö Selin
(s. 1894), v. Zweygberg (sello),
H. Halonen, Arvo Hannikainen
(s. 1897), K. J. Lindberg, Hurstinen,
E. Raitio, Eero Selin (s. 1893)
(viulu) sekä orkesterin- ja kuoronjohtajista
Apostol, Funtek, Haapanen, T. Hannikainen,
Kajanus, Klemetti, Maasalo, Palmgren,
Väinö Pesola (s. 1886), Väinö
Rautavaara (s. 1872), G. Schneevoigt,
Boris Sirob (s. 1893), Vilho
Siukonen (s. 1885), Sivori.
Vaativammalle tasolle kohoavat yleiset
laulujuhlat (ks. t.), kansanomaiset musiikkikurssit,
voimakkaat uudistuspyrinnöt koulu- ja kirkkolaulun
alalla sekä korkeamman taiteellisuuden
tavoittaminen kuorolauluesityksissä (M. M., Y. L.,
Suomen Laulu, Laulumiehet y. m.) osoittavat
yleisen musiikkikasvatuksen pyrkimysten
suuntaa, [Suomi. Maa. Kansa. Valtakunta,
III (1925).]
Suomen Säveltaiteilijain Liitto,
Helsinki, per. 1917.
Suomen taide. Esihistoriallinen taide.
Suomesta löydetyissä kivikauden esineissä
on eräitä taiteellista luomiskykyä
ilmaisevia tuotteita, vars. kivisiä eläinpääaseita
(ks. Kivikausi, kuva 7). Pronssi- ja
varhaisemman rautakauden löydöt ovat
enimmäkseen skandinaavisia tai skand.
vaikutuksen alaisia. Myöhemmän
rautakauden löydöt, jotka kuuluvat etupäässä
koristetaiteen ja taideteollisuuden piiriin,
ovat pääasiassa suom. alkuperää ja
kuvastavat harvinaista kuosien rikkautta ja
muotoaistia.
Kansantaide. Suomen kansantaiteen
pääalat ovat puunleikkaus (vars.
Merenkurkun saaristossa, Etelä-Pohjanmaalla
ja Ahvenanmaalla; rakennusten koristeaiheet,
huonekalut, astiat, työkalut, kuten
rukinlavat ja kaulauslaudat, sekä reet),
ryijyt (ks. t., myös värikuvaliite;
Lounais-Suomessa) y. m. kudonnaiset,
kirjonta ja reikäompelu (Etelä-Karjalassa)
sekä pitsit (ks. t.; kuvia; vars.
Raumalla, Orimattilassa).
Rakennustaide. Sen vanhimmat
muistomerkit ovat keskiaikaiset
kivikirkkomme. Aikaisimmat niistä ovat
1200-luvulta ja kuuluvat tyylinsä puolesta
romaanisen rakennustavan jälkeiseen
n. s. välitystyyliin, mutta useimmat
ovat aikojen kuluessa olleet monien
muutosten alaisina, Välitystyyli, jonka
yksinkertaiset muodot olivat sopusoinnussa
maamme olosuhteiden kanssa, säilyi
meillä kauemmin kuin naapurimaissa,
eivätkä sen traditsionit oikeastaan
koskaan täysin väistyneet gotiikan tieltä.
Vanhimmat ovat Ahvenanmaan kirkot,
jotka eroavat mannermaan kirkoista m. m.
siinä, että kuoriosa joskus on kapeampi
tai muutoin erotettu ja että torni, vaikka
myöhemmin rakennettu, on tehty kirkon
yhteyteen. Mannermaan kirkkojen
seinärakenne on epätasaisista moreenikivistä
tehtyä runsaalla laastilla, kuorin tav.
muodostaa yksinkertaisesti pitkähuoneen
itäisin osa. Holvirakenteiden puolesta
mannermaakirkot osoittavat
kehittyneempiä muotoja. Tenholan, Paraisten,
Perniön, Sauvon kirkoissa tapaamme
kauneimpia "esimerkkejä Suomen goottilaisen
tyylin holvaustaidosta. Ulkoasultaan
kirkot (kuvia ks. Hattula, Maaria)
ovat äärimmäisen yksinkertaisia. Us.
mannermaan kirkoissa ovat kuitenkin
päätykolmiot tiilestä, joka sirompana
rakennusaineena kuin graniittilohkareet
monesti on antanut aihetta toisinaan
runsaaseenkin koristeluun. Sisustat
muodostuivat verraten rikkaiksi
kalkkimaalauksineen, alttarikaappeineen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
