Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Taideakatemia-Suomen Taideyhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
A. Munsterhjelm, kun taas A. Gebhard
ja A. Favén ovat enemmän piirustuksellisilla
lahjoillaan ja muotokuvaajina tehneet nimensä
tunnetuiksi. — Keski-ikäisen maalaripolven
monilukuisassa ja verraten runsaslahjaisessa
joukossa M. Collin omaperäistä
temperamenttia osoittavana väriniekkana
ja T. K. Sallinen ekspressionistina
kuuluvat edustavimpiin. Lisäksi on
mainittava kaksi Suomessa toiminutta
ulkomaalaista: belg., myös keramiikkaa
harjoittava A. W. Finch ja ruots.
L. Sparre, jotka maalaustolmensa
ohella ovat ansiokkaita taideteollisuuden
harjoittajia. Uusimman taiteilijapolven
edustajista mainittakoon M. Oinonen,
Y. Ollila, V. Rosenberg, A. Lindforss
(s. 1890), I. Aalto (s. 1891),
A. Cavén, M. Carlstedt (s. 1892),
K. Carlstedt (s. 1891), J. Ruokokoski,
J. Mäkelä, E. Nelimarkka, R. Ekelund,
U. Alanco, V. Åström, O. Paatela, E. Snellman,
L. Segerstråle, E. Ilmoni (s. 1880),
T. Vikstedt y. m.
Kuvanveisto. Suomen ensim. varsinainen
kuvanveistäjä oli talteemme alkukauteen kuuluva
E. Cainberg. Veistoksillaan ja
opettajatoiminnallaan C. E. Sjöstrand
on saavuttanut kuvanveistossamme perustajan
aseman. Hänen oppilaastaan W. Runebergista
tuli thorvaldsenilais-klassillisen suunnan
noudattaja, joka 1870-luvulla Pariisissa sai
vaikutusta ransk. realismin
muodonkäsittelystä. Sjöstrandin toinen oppilas
J. Takanen oli ensimmäisiä kansanlapsesta
taiteilijauralle tulleita ja lahjakkaimpia
kuvanveistäjiämme. Mitä herkkätunteisimpien
muotokuvaesitysten ohella hän
loi laatukuvamaisesti käsiteltyjä naiskuvia.
Kuvanveistäjiemme ensi sukupolveen
kuului vielä R. Stigell, joka
luonnonmukaisuuden tavoittelussa osoittaa
draamallis-maalauksellista luonnetta.
Samoinkuin maalarien tulee kuvanveistäjiemmekin
opiskelupaikaksi 1870-luvulta alkaen
Pariisi. Siellä saavutti V. Vallgren
mestaruutensa sekä eurooppalaisesti
kuuluisan nimen. Hänen erikoisalanansa ovat
koristeelliset pienoisveistokset, joissa
lyyrillinen tunteen herkkyys yhtyy ransk.
sirouteen. E. Wikström on
taiteessaan ollut naturalisti sekä ensimmäisiä
Suomessa, jotka ovat työhuoneessaan
harjoittaneet pronssiinvalantaa. Hän on,
niinkuin W. Runeberg saanut
suorittaakseen suuria kansallisaiheisia
monumentaaliveistoksia ja lisäksi tehnyt
marmoritöitä, joissa taidokkaasti on yhdistänyt
keskenään ajatuksen ja tunteen. Keskipolven
kuvanveistäjistä mainittakoon koristeellisilla
puuveistoksillaan huomiota herättänyt
E. Halonen, rauhallisen plastillista
viivatajua ilmaiseva J. Haapasalo,
koristeellis-monumentaaliseen taiteeseen pyrkivä
G. Finne sekä muotokuvaajina tunnetut
F. Nylund, Y. Liipola ja A. Sailo
sekä vielä G. Winter, J. Munsterhjelm,
E. Cedercreutz, V. Jansson ja I. Saxelin.
Nuoren kuvanveistäjäpolven merkkimies on
V. Aaltonen, multa puimveistäjät H. Autere
ja A. Kaasinen.
Taideteollisuus. Kun maahamme 1875 oli perustettu
Suomen Taideteollisuusyhdistys ja sittemmin
Koristetaiteilijain Liitto Ornamo (1910), on tämä
taiteen ala meillä, tilapäistä lamaannusta
lukuunottamatta 1880-luvulla, ollut elpymään
päin. V:n 1900 vaiheilla vallinneen
kansallis-romanttisen suunnan sijasta jykeine
muotoineen harrastetaan meillä nyk.
keveämpää ja sirompaa, osaksi myös
kansainvälisempää tyyliä, joka melkoiselta
osaltaan nojaa vanhoihin koeteltuihin
traditsioneihin. Us. taideteollisuuden aloilla
on meillä sangen huomattavat edustajat.
Huonekalujen sommittelijoina
mainittakoon Arttu Brummer (s. 1891),
Werner West (s. 1890) ja Rafael
Blomstedt (s. 1885), tekstiilitaiteen
harjoittajista Eva Anttila (s. 1894),
Margareta Ahlstedt (s. 1893), Greta
Skogster (s. 1900) ja Impi Sotavalta
(s. 1885), keramiikan etevin edustaja on
A. W. Finch. Kameiden valmistajana,
myös lasihionnan alalla, työskentelee
menestyksellä Eva Gyldén.
[Wennervirta (1927); Öhquist (1912);
„Suomen keskiaikaista kirkkotaidetta"
(1921); Vikstedt, ,,Suomen kaupunkien
vanhaa rakennustaidetta" (1926);
Klemetti, „Suomalaisiakirkonrakentajia
1600- ja 1700-luvuilla" (1927); Ornamon
vuosikirjat I-II (1926-27).]
Suomen Taideakatemia, Suomen
Taideyhdistyksen (ks. t.) luottamusneuvosto.
Suomen Taideteollisuusyhdistys,
Helsinki, per. 1874. Se otti 1875 haltuunsa
1871-74 toimineen veistokoulun, joka
muodostettiin taideteollisuuskeskuskouluksi
(oppilaita 1926-27 yht, 463), sekä sen
taideteollisuuskokoelman, joka nyk.
sisältää koti- ja ulkomaista taideteollisuutta.
Järjestää vuosittain taideteollisuusarpajaiset.
[v. Essen (1925).]
Suomen Taideyhdistys, Helsinki, per.
1846. Se ylläpitää Helsingissä
piirustuskoulua v:sta 1848 (myös Turussa
1846-1906), Ateneumissa taidekokoelmaa, jonka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
