Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 469-470 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vuosi	Väkiluku henkeä	Henkeä km2:llä
1750	421,537	1,8
1800	832,659	2,9
1820	1,177,546	3,5
1850	1,636,915	4,9
1875	1,912,647	5,8
1900	2,712,562	8,2
1920	3,364,807	10,1
1926	3,558,220	10,4

Väestökirjanpidon mukaan oli v:n
1926 väkiluvusta miespuolisia 1,758,123
ja naispuolisia 1,800,097; naisia oli siis
41,974 enemmän kuin miehiä. Koko
väestöstä oli kaupunkilaisia 609,157 ja
maalaisväestöä 2,949,063 henkeä eli
edellisiä 17 %, jälkimmäisiä 83 %.
Kaupunkiväestöä oli 1880 8,4 %, 1900
12,5 %, 1910 14,7 %, 1920 15,9 %. —
Syntyneitten luku oli 1925 80,354,
joista 78,260 elävänä ja 2,094 kuolleena
syntynyttä. Kaikista syntyneistä oli
41,539 miespuolisia ja 38,815
naispuolisia, joten 1,000 tyttöä kohden syntyi
1,070 poikaa. Syntyneistä oli aviottomia
6,661. Syntyneisyydellä on maassamme
aleneva suunta. Joka 1,000 henkeä
kohden syntyi näet elävänä:

1880 36,5         1910 30,1
1890 32,9         1920 25,3
1900 32,0         1926 21,7

— Kuolleisuus (ks. t.) oli 1926
13,4 0/00 eli 47,526 henkeä. Luonnollinen
väenlisäys 1911 oli 39,590, 1920 31,410
ja 1926 29,349. — Siirtolaisuus
(ks. t.).

Kielen mukaan jakautui S:n väestö
1920, jolloin todellinen väkiluku oli
3,105,103 henkeä, seuraavasti:

suomenkielisiä	2,754,228	eli 88,7 %
ruotsinkielisiä	340,963	eli 11 %
venäjänkielisiä	4,806
saksankielisiä	2,378
lapinkielisiä	1,603
muunkielisiä	1,125

Kaupunkiväestössä ovat ruotsinkieliset
suhteellisesti suurempana osana kuin
maalaisväestössä (1920 oli
kaupunkiväestöstä 23,1 % ruotsinkielisiä,
maalaisväestöstä vain 8,7 %). V. 1880 oli
ruotsinkielisiä 14,3, 1890 — 13,6, 1900 — 12,9
ja 1910 — 11,6 %. — V:n 1922
kielilain (ks. Kielilainsäädäntö)
mukaisia ruotsink. kuntia ovat
Uudenmaan läänissä: Bromarv,
Tammisaaren maalaiskunta, Snappertuna, Inkoo,
Degerby, Sipoo ja Pernaja; Turun ja
Porin läänissä: Houtskari, Korpoo,

Suomen ruotsink.väestön asuma-alue. Tummempi varjostus osoittaa nykyistä asutusalaa, vaaleampi sanotun asutuksen oletettua aikaisempaa rajaa.

Vestanfjärd ja Hiittinen; Ahvenanmaan
maakunnassa: kaikki 16 kuntaa; Vaasan
läänissä: Närpiö, Ylimarkku, Korsnääsi,
Pirttikylä, Petolahti, Bergö, Maalahti, Sulva,
Mustasaari, Raippaluoto, Koivulahti,
Maksamaa, Munsala, Uudenkaarlepyyn
maalaiskunta, Pietarsaaren pitäjä,
Purmo, Ahtava, Terijärvi, Kruunupyy,
Luoto ja Alaveteli. Uudenmaan
läänin 2-kielisiä kuntia, joissa suomi
enemmistön kielenä, ovat: Helsingin
kaup. ynnä Suomenlinna, Oulunkylä,
Huopalahti, Myrskylä, Lohja ja Tuusula;
2-kielisiä, joissa ruotsi enemmistön
kielenä: Kulosaari, Helsingin pitäjä,
Lappträsk, Ruotsinpyhtää, Loviisa,
Porvoo, Tammisaari, Hanko, Hangon
maalaiskunta, Tenhola, Pohja, Karjaa,
Mustio, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo,
Grankulla, Porvoon maalaiskunta ja
Liljentaali. Turun ja Porin läänissä
2-kielisiä kuntia, suomi enemmistön
kielenä: Turku, Salon kauppala, Finby
ja Karuna; ruotsi enemmistön kielenä:
Iniö, Nauvo, Parainen, Kemiö ja
Dragsfjärd. Viipurin läänissä
2-kielinen kunta, suomi enemmistön kielenä:
Pyhtää. Vaasan läänissä
2-kielinen kunta, suomi enemmistön kielenä:
Vaasa; 2-kielisiä, ruotsi enemmistön
kielenä: Kaskinen, Kristiinankaupunki,
Pietarsaari, Kokkola, Uusikaarlepyy,
Siipyy, Lappväärti, Kristiinankaupungin
pitäjä (Tjöck), Vöyri, Oravainen, Jepua,
Kokkolan maalaiskunta (Kaarlela). —
Elinkeinoon nähden jakautui väestö
v:n 1920 ammattitilaston mukaan siten,
että maataloudesta sai elatuksensa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>