Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
perintö- ja lahjaverosta, työajasta erinäisissä
työpaikoissa, kunnallislakiin tehtiin
muutoksia (äänioikeus myönnettiin myös
veroa maksamattomille y. m.).
Sosiaalidemokraattien painostuksesta
hyväksyttiin 1920 laki valtiorikoksista
tuomittujen armahtamisesta, jota on seurannut
uusia armahduksia. Myös Ahvenanmaan
kysymys tuotti hallitukselle huolia. S:n
suhde Venäjään oli omituisella
kannalla, ei ollut rauhaa, jollei sotaakaan.
Bolševikkihallituksen puolelta
ehdotettiin syksyllä 1919 lopullista
rauhantekoa, mutta porvarillisissa puolueissa
emmittiin ryhtyä tekemisiin sen kanssa.
Toiselta puolen ei S:ssa tahdottu
ryhtyä sotatoimiin neuvostovallan
kukistamiseksi eikä edes millään lailla
virallisesti auttaa karjalaisia, jotka 1919
Itä-Karjalassa ja Aunuksessa olivat
nousseet taisteluun neuvostovaltaa vastaan
ja ilmaisseet haluavansa liittyä S:een,
eikä heidän avukseen rientäneitä suom.
vapaaehtoisia. (Jo talvella 1918 oli
Itä-Karjalaan lähtenyt suom. sotilasretkikunta.)
Seurauksena oli, että karjalaiset
voitettiin. Samoin kävi Inkerissä. —
Valtion raha-asiain järjestely tuotti
Eduskunnalle suuria vaikeuksia, kun menot
uuden valtiollisen aseman johdosta
olivat melkoisesti kasvaneet. Oli siis
keksittävä uusia verotusesineitä ja entisiä
veroja tuntuvasti korotettava. Niin
hyväksyttiin, laki valtiolle maksettavasta
perintö- ja lahjaverosta ja tulo- ja
omaisuusverosta. Elintarvesäännöstely
lakkautettiin 1920.
Maalisk. 1920 Vermolan ministeristö
kaatui, ja sen sijaan tuli uusi
porvarillinen kokoomusministeristö, prof. Rafael
Erich pääministerinä. Laki
Ahvenanmaan itsehallinnosta julkaistiin
toukokuussa. Venäjän kanssa aloitettiin
rauhansovittelut Tartossa, ja nämä johtivat
14 p. lokak. allekirjoitettuun Tarton
rauhaan. Siinä määrättiin, että S:n ja
Venäjän väliset rajat pysyvät entisellään,
kuitenkin siten että Petsamon alue siirtyy
S:lle. Sitävastoin S. tunnusti Venäjän
vallan Karjalassa, myös Repolassa ja
Porajärvellä, jotka pitäjät jo olivat S:een
liittyneet ja olleet viranomaistemme hoidossa.
Paljoa ei merkinnyt, että Venäjä
tunnusti Itä-Karjalalle jonkinmoisen
„itsemääräämisoikeuden" (samoinkuin
Inkerille sivistyksellisen autonomian), koska
jo edeltäpäin saattoi arvata, että tätä
määräystä ei tultaisi noudattamaan. Sen
ohessa myönnettiin laajalle ulottuva
amnestia maan- ja valtiopetosrikoksista.
— V:n 1920 lopulla Genevessä pidetyssä
Kansainliiton kokouksessa S. hyväksyttiin
liiton jäseneksi.
Keväällä 1921 Erichin johtama hallitus
erosi ja sijaan tuli edistyspuolueen
ja maalaisliiton muodostama hallitus prof.
Vennola jälleen pääministerinä.
Uusista laeista mainittakoon
oppivelvollisuuslaki, sekä laki suomen ja ruotsin
kielen käyttämisestä virkakielenä.
Ahvenanmaan (ks. t.) asia ratkaistiin
Kansainliitossa. Kun vuoden lopulla 1921
Itä-Karjalassa puhkesi uusi kapina
neuvostohallitusta vastaan, joka oli rikkonut
lupauksensa sille annettavasta
autonomiasta, kävi suhde Venäjään kireäksi, kuu
sieltä syytettiin S:n hallitusta kapinan
alkuunpanijaksi. Lisäksi on neuvostohallitus
suosinut S:n kommunistipuolueen kapinalietsontaa.
Kesäk. 1922 Vennolan hallituksen
sijaan tuli prof. A. K. Cajanderin
johtama puolueeton virkamieshallitus,
jonka seuraajaksi tuli marraskuussa
parilla puolueettomalla ammattiministerillä
vahvistettu keskustahallitus, ent.
ministeri K. Kallio pääministerinä.
Tämän kauden tärkeimmät
lainsäädäntötoimenpiteet ovat lait maan
hankkimisesta asutustarkoituksiin (Lex Kallio),
virkamiesten palkkauksesta ja Helsingin
Yliopiston järjestysmuodosta. Syksyllä
1923 Eduskunta joutui toimimaan
vajaalukuisena, kun kommunistisen
eduskuntaryhmän jäsenet valtiopetoksesta
syytettyinä pidätettiin. Tämän takia
presidentti Stàhlberg hajoitti Eduskunnan
1924. Kallion hallitus erosi tammik. 1924
ja sai seuraajakseen toukokuun loppuun
Cajanderin toisen virkamieshallituksen.
Seuraava oli Ingmanin
toinen hallitus, jossa aluksi kaikki
porvarilliset puolueet olivat edustettuina, mutta
josta marraskuussa erosivat sen
maalaisliittolaiset jäsenet.
V. 1925 päättyi presidentti Ståhlbergin
valtuuskausi. Hänen seuraajakseen
valittiin 16 p. helmik. maalaisliiton,
kokoomuksen ja ruotsalaisten äänillä maaherra
L. Kr. Relander 172 äänellä;
vastaehdokkaana oli pankinjohtaja R. Ryti.
Maalisk. 1925 muodosti prof. A. Tulenheimo
maalaisliittolaisista ja kokoomuslaisista
hallituksen. V. 1925 säädettiin rahalaki,
jolla S. palasi kultakantaan, mistä oli
luovuttu maailmansodan alussa. Jouluk.
lopulla 1925 muodosti Kallio toisen
hallituksensa maalaisliittolaisista ja
kokoomuslaisista, jonka sijaan johtaja
V. Tanner jouluk. 1926
muodosti maan ensim. puhtaasti sos.-dem.
hallituksen. V. 1927 Eduskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
