Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 527-528 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sveitsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sveitsi (saks. Schweiz, ransk. Suisse,
it. Svizzera, lat. Helvetia), myös
Sveitsin valaliitto, liittotasavalta
Keski-Euroopassa, Saksan, Itävallan, Liechtensteinin,
Italian ja Ranskan ympäröimä;

Vaakuna.

41,295 km², lähes 4 milj. as. S. on
muodostunut 22 kantonista, joista 3 on
jakautunut toisiinsa nähden itsenäisiksi
puolikantoneiksi. Kantonien ja puolikantonien
pinta-ala, asukasmäärä ja väestötiheys
ilmenee allaolevasta taulukosta:

Kantoni	km2	as.	as. km2:llä
Aargau . . .	1,403	247,000	177
Appenzell . . .
Appenzell Ausser-Rhoden . . .	242	55,200	228
Appenzell Inner-Rhoden . . .	173	14,600	85
Basel . . .
Basel-Stadt . . .	37	143,000	3,865
Basel-Land . . .	427	85,500	200
Bern . . .	6,884	692,000	100
Freiburg (Fribourg) . . .	1,670	147,000	88
St. Gallen . . .	2,014	298,000	148
Genève (Genf) . . .	282	163,000	578
Glarus . . .	685	34,200	50
Graubünden . . .	7,114	122,000	17
Luzern . . .	1,492	182,500	122
Neuchâtel (Neuenburg) . . .	800	126,500	158
Schaffhausen . . .	298	51,500	171
Schwyz . . .	908	61,000	67
Solothurn . . .	791	137,000	173
Thurgau . . .	1,006	138,000	138
Ticino (Tessin) . . .	2,813	152,500	54
Unterwalden . . .
Nidwalden . . .	275	14,400	52
Obwalden . . .	493	18,000	36
Uri . . .	1,074	25,000	23
Valais (Wallis) . . .	5,235	133,000	25
Vaud (Waadt) . . .	3,209	319,000	99
Zug . . .	240	32,600	135
Zürich . . .	1,729	543,000	314

Pinnanmuodostuksen perusteella voi
S:ssä erottaa 3 aluetta: etelässä on
alppialue (n. 58 % koko maasta, ks.
Alpit), sen pohjoispuolella n. s.
välimaa (30 %), Genèvejärven ja
Bodenjärven välissä oleva ylänkö, ja S:n
luoteisosassa jura-alue (12 %).
Suurimmat järvet: Genèven, Boden-, Neuchâtelin,
Vierwaldstätter-, Zürichin, Thunin,
Luganon, Bielin, Zugin ja Brienzin järvet. —
Ilmasto vaihtelee korkeussuhteiden
mukaan; 3/4:ssa maasta on vuotuinen
sademäärä yli 1,000 mm. Tuulilta suojatut,
korkealla sijaitsevat ja pilvettömät
seudut, kuten Davos, Arosa ja St. Moritz
ovat voimakkaan auringonsäteilyn vuoksi
tulleet suosituiksi talviparantolapaikoiksi.
— Väestöstä on saksankielisiä 71 %,
ranskankielisiä 21 %, italiankielisiä 6 % ja
retoromaaneja 1 %. Bodenjärven
eteläpäästä Geneveen vedetty viiva jakaa S:n
kahteen melkein yhtäsuureen osaan,
joista pohjoisessa osassa on 5/6 maan
väestöstä. — Elinkeinot. Teollisuudesta
ja vuorityöstä saa elatuksensa n. 45 %
asukkaista, maa- ja metsätaloudesta
6 % ja kaupasta 17 %. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat (ja teollisuuskeskukset)
ovat: puuvilla-, silkki- ja
pellavateoll. (St. Gallen, Appenzell, Glarus,
Zürich, Basel ja Bern), kone-, vaunu- ja
sähkötekn. teoll. (Zürich, Basel, Bern
ja Winterthur), kelloteoll. (Neuchâtelin
ympäristö), kello- ja koruteoll, sekä
tieteellisten kojeiden valmistus (Genève),
suklaateoll. (Genèven, Vaudin ja
Zürichin kantonit). Alppiniityillä
kasvatetaan karjaa; juuston ja kondensoidun
maidon valmistus on erittäin tärkeä
elinkeino laajoilla alueilla. Vuorityö on
vähemmän tärkeä: suolakaivokset ovat
mainittavimmat. Koskien partaille on
rakennettu lukuisia voimalaitoksia, joiden
tuottamaa sähkövoimaa on voitu johtaa
naapurimaihinkin. — Tärkeimmät
vientitavarat: silkkitavarat, puuvillatavarat,
kellot, rautatavarat, kem. tuotteet, juusto.
Tuontitavaroita: vilja, puuvilla- ja
villatavarat, rautatavarat, silkki, jalot
metallit, kivihiili. — Luonnonkauneutensa,
terveellisen ilmastonsa ja runsasten
kivennäislähteittensä johdosta S. on
maapallon ensimmäisiä matkailumaita.
Suosittuja näköalapaikkoja ovat Rigi ja
Pilatus; matkailu- ja parantolapaikkoina
ovat huomatuimpia St. Moritz, Davos,
Arosa ja Pontresina Graubündenissä,
Interlaken, Grindelwald ja Wengen
Berner-Oberlandissa, Genève, Lausanne,
Montreux ja Vevey Genèven järven
rannalla. — S. on Euroopan tärkeimpiä
läpikulkumaita, Pääratoja ovat:
Pariisi-Lausanne-Simplon-Milano,
Pariisi-Basel-Zürich-Buehs-Innsbruck,
Karlsruhe-Basel-Bern-Simplon-Milano ja
Stuttgart-Schaffhausen-Zürich-St. Gotthard-Milano.
Rautatiet ovat suureksi osaksi sähköistetyt,
niiden pituus 5,800 km. — Raha: 1 frangi
= 100 centimea. — Uskonto.
Room.-katolisia on 41 % väestöstä, katolinen
enemmistö on eteläisissä ja itäisissä
kantoneissa. Protestantteja (reformeerattuja)
on 57 %. — Kansanvalistus on varsinkin
protestanttisissa kantoneissa korkealla
kannalla. Yliopistoja 7; Zürichissä tekn.
korkeakoulu. S:ssä on monen
kansainvälisen laitoksen ja yhtymän (m. m.
Kansainliiton, Genèvessä) asemapaikka.
— Valtiomuoto ja hallitus. Lakiasäätävä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>