Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sveitsiläiskaartit-Svendborg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
uskon puolustamiseksi tarvittaessa
asevoimin. Westfalenin rauhassa 1648
tunnustettiin S:n suvereniteetti.
Seur. aikana muodostuu S:n
kantonien hallitusmuoto jyrkästi
ylimysvaltaiseksi. Maaseutuväestön sorto sekä
uskonnollinen erimielisyys aiheuttivat
sisällisiä taisteluja pitkin 1600-lukua. V. 1712
berniläiset saivat voiton katolisista
kantoneista, jolloin näiden ylivalta siirtyi
protestanteille. 1700-luvulla tehtiin
turhaan yrityksiä ylimysvaltaisen
hallitusmuodon poistamiseksi. Yhteinen
eduskunta ei voinut toimeenpanna
uudistuksia, koska se oli riippuva yksityisten
kantonien hallituksista. Kuitenkin edistyivät
tällä ajalla kauppa ja teollisuus. — Ranskan
vallankumouksen puhjettua vaadittiin jälleen
laajennettuja valtiollisia oikeuksia sekä
kantonien lähempää yhdistämistä toisiinsa.
Vapauspuolue pyysi apua Ranskalta, ja
direktoriohallitus hajoitti sen johdosta
valaliiton 1797. Osia siitä yhdistettiin
Cisalpiiniseen tasavaltaan, toisia (m. m.
Genève) Ranskaan. V. 1798 S. muutettiin Helvetian
kokonaistasavallaksi, jonka valtiosääntöön
sisältyi tasa-arvoisuus lain edessä, uskon-,
paino- ja elinkeinovapaus. Kantonit
tulivat vain hallintopiireiksi. S. tuli
Ranskasta riippuvaksi. Sitten puhkesi S:ssä
sisällisiä riitoja federalistien
(kantonijärjestelmän kannattajien) ja unitaarien
(yhteisvaltion ystäväin) välillä. Napoleon
antoi S:lle 1801 uuden valtiosäännön, jonka
mukaan se tuli liittovaltioksi. V. 1803
hyväksyttiin taas hänen laatimansa uusi
hallitusmuoto, n. s. mediatsionikirja.
S. tuli jälleen valtioliitoksi,
johon kuului 19 kantonia. Sen täytyi
tehdä puolustusliitto Ranskan kanssa.
Leipzigin taistelun jälkeen ylimyspuolue
pääsi voitolle useissa kantoneissa.
Mediatsionikirja kumottiin ja 1814 tehtiin uusi
liittosopimus, jonka Wienin kongressi
vahvisti. Genève, Neuchâtel ja Wallis
yhdistettiin lähemmin S:iin, johon nyt
kuului 22 kantonia. S:lle taattiin
ikuinen puolueettomuus ja sen alueen
koskemattomuus.
Uuden liittosopimuksen mukaan
(voimassa v:sta 1815) oli liiton yhteisen
eduskunnan valta supistettu. Yksityisten
kantonien valtiosäännöt oli 1814
muutettu taantumukselliseen suuntaan,
pääkaupungeille myönnetty liiallinen
vaikutusvalta, ja virastot tehty
harvainvaltaisiksi. Heinäkuun vallankumouksen
vaikutuksesta 12 kantonia muutti
valtiosääntönsä eduskunnallis-kansanvaltaiseen
suuntaan 1830 ja 1831. Yhteinen eduskunta
ei kyennyt hillitsemään jatkuvia riitoja.
Vihdoin 7 kiihkokatolista kantonia Schwyz,
Uri, Unterwalden, Luzern, Zug, Freiburg ja
Wallis, teki jouluk. 1845 erikoisliiton
(Sonderbund). Kun yhteinen eduskunta
monta kertaa oli turhaan yrittänyt neuvotella
Sonderbundin kanssa, syttyi 1847 sisällinen
sota, jossa tämä hajoitettiin. Voitettujen
kantonien hallitukset ja osaksi myös
valtiosäännöt muutettiin. Sodan päätös
joudutti myös yhteisliiton valtiosäännön
uudistamista. Pohjois-Amerikan
Yhdysvaltojen malliin muodostettiin 1848 uusi
valtiosääntö, joka vieläkin on
pääpiirteissään voimassa. Siten S. muuttui
valtioliitosta kiinteämmin yhdistetyksi
liittovaltioksi. Seur. vuosikymmeninä S. on
edelleen kehittynyt vapaamieliseen
suuntaan. Kansainvälisissä yhteispyrinnöissä
on S:lla tärkeä asema. [Dändliker (saks., 1910).]
Sveitsiläiskaartit, vieraiden
valtioiden palveluksessa olevat sveitsiläisjoukot,
joita Sveitsin vapaussotien jälkeen
alettiin palkata vieraisiin maihin. V:sta 1848
on sotilasvärväys Sveitsissä kielletty.
Vielä nytkin on paavilla sveitsiläiskaartinsa,
johon kuuluu 10 upseeria ja 110 sotamiestä.
Sveitsin juusto, Emmentalin juusto.
ks. Juusto.
Sveitsin kirjallisuus. Sveitsissä on
vähäisen it. ja retoromaanisen
kirjallisuuden ohessa runsaanlainen saksan- ja
ranskankielinen kirjallisuus, joskin
näiden edustajista monet usein
luetaan kuuluviksi suurten naapurikansojen
kirjallisuuteen. Merkittäviä kirjailijoita
ovat olleet esim. Haller, Bodmer,
Breitinger, Gessner, Lavater, Pestalozzi,
Zschokke, Gotthelf, Keller, K. F. Meyer,
Spitteler ja Zahn, kaikki
saksankielisiä. Ranskank. kirjailijoista
ovat kuuluisimmat Rousseau, Amiel ja Rod.
Sveitsin taide. Yhtenäisestä,
erikoisleimaisesta S. t:sta ei voi puhua, koska
sikäläinen taide liittyy läheisesti
suurten naapurimaiden, vars. Saksan
taiteeseen. Huomattavia taiteilijoita ovat olleet
Holbein nuor., joka kauan toimi
Sveitsissä, Liotard, Angelika
Kauffmann, Robert, Füssli, Pradier,
Calame, Böcklin ja Hodler.
Svekomaani (lat.), ruotsinmielinen,
ruotsinkiihkoinen. — Svekomania,
ruotsinmielisyys, ruotsinkiihkoisuus.
Svendborg, kaup. Tanskassa, Fynin
etelärannalla. Hyvä satama, laivanrakennusta,
valimoita. 15,000 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
