Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Syyrian kieli ja kirjallisuus-Syöpä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sitten Egyptin ja v:sta 1516 Turkin.
Maailmansodassa ympärysvallat valloittivat
S:n 1918. V. 1920 siitä tuli Ranskan mandaattialue,
minkä jälkeen ranskalaiset kukistivat täyttä
itsenäisyyttä vaativat kansallismieliset ja
järjestivät S:n valtiollisen jaon. V. 1925
druusilaiset tekivät kapinan, jolloin ranskalaiset
pommittivat Damaskosta.
Syyrian kieli ja kirjallisuus.
Syyrian kieli on seemiläisten kielten
itä-aramealaisista murteista tärkein.
Klassillinen syyria on säilynyt vain Syyrian
kristittyjen kirkkokielenä, uussyyriaa
puhutaan eräissä Mesopotamian seuduissa.
Kirjallisuus on enimmäkseen kirkollista
ja teologista laatua sekä käännöksiä
kreikasta y. m.
Syyrian kristityt, monofysiittien ja
nestoriaanien yhteinen nimi.
Syyskuunmurhat ks. Ranskan
vallankumous, III osa, p. 1137.
Syyspäiväntasaus ks. Päiväntasaus.
Syysvilja, viljakasvit, joiden
kypsymiseen kuluu kaksi kesäkautta: maa
muokataan ja siemen kylvetään edellisenä
kesänä, talvehtimisen jälkeen korjataan
sato seuraavana syyskesänä. S:na käytetään
meillä ruista ja maan etelä- ja länsiosissa
vehnää.
Syyte, oikeudenkäynnissä tehty
vaatimus rikoksentekijän tuomitsemisesta
rangaistukseen rikoksesta. S:n voi tehdä
joko asianomistaja (ks. t.) tai virallinen
syyttäjä (ks. Syyttäjä).
Syyteoikeus, oikeus tehdä tuomioistuimessa
syyte. Yleensä on asianomistajalla s. kaikista
rikoksista, jotka loukkaavat hänen oikeuttaan.
Virallisella syyttäjällä on oikeus ja velvollisuus
tehdä syyte kaikista rikoksista, paitsi milloin
laissa nimenomaan on säädetty, ettei syytettä
saa nostaa, ellei asianomistaja ole ilmoittanut
rikosta syytteeseen pantavaksi (Rikoslain
voimaanpanoasetus 19/12 1889, 15-18 §§).
Syytevalamiehistö (engl. grand jury).
Kun suuremman rikoksen tapahduttua
esitutkimus on pidetty, on engl.
oikeudenkäyntijärjestyksen mukaan erityisen s:n
määrättävä, onko rikoksentekijä asetettava
syytteeseen ja siirrettävä tuomitsevan
valamiehistön (petty jury) tutkittavaksi.
Syytinki (ruots.), eläke (ks. t.).
Syyttäjä, henkilö, joka oikeudenkäynnissä
vaatii jollekin rangaistusta rikoksesta.
Valtion syyteoikeutta käyttelevät
viralliset s:t l. aktorit.
Viralliset s:t ovat Suomessa: a) yleisiä
virallisia s:iä, joiden syyteoikeus
ei periaatteellisesti ole rajoitettu vain
määrättyihin asioihin tai määrättyyn
tuomioistuimeen, tai b) erikois-s:iä,
jotka ovat oikeutettuja ajamaan syytettä
ainoastaan määrätynlaisista rikoksista
tai määrätyissä tuomioistuimissa.
Yleisiä s:ia ovat oikeuskansleri,
apulaisoikeuskansleri, kaupunginviskaalit
kaupungeissa sekä kruununvoudit ja
kruununnimismiehet maalla. Erikois-s:ia ovat,
paitsi oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria,
m. m. Eduskunnan oikeusasiamies, hovioikeuksien
kanneviskaalit, Tullihallituksen kanneviskaali,
tullinhoitaja, tullikontrollööri, tulliekspeditööri
tai muu s:ksi tullirikoksissa määrätty tullivirkamies,
luotsauspiiripäällikkö, sotaoikeuden
virallinen s. ja sotaviskaali.
Syöksy, taistelussa olevan joukon,
esim. ryhmän, eteneminen vihollisen tulen
alla tuliasemasta toiseen, jolloin muut
ryhmät pitävät yllä voimakasta tulta,
auttaen syöksyä tekevää ryhmää.
Syöksyt ovat eri pitkiä riippuen
vihollisen tulesta ja maastosta. S:n jälkeen
heittäydytään maahan tuliaseinaan ja
aloitetaan ampuminen uudelleen.
Syöksyjoukot, erikoisesti varustetut,
valitut ja opetetut joukot, joiden
tehtävänä on asemasodassa ensimmäisinä
tunkeutua vaarallisiin ja tärkeihin
paikkoihin vihollisen rintamaan.
Syöksykaivo ks. Katu.
Syöpä (lat. carcinoma, cancer). 1.
Ihmisessä pahanlaatuinen kasvannainen,
sairaalloisesti muuttunutta epiteelikudosta,
jossa on myös sidekudoksen aineksia.
S. voi kohdata mitä ruumiinosaa tahansa;
yleinen se on ihossa, huulissa, kielessä,
ruokatorvessa, kurkunpäässä,
mahalaukussa, nisissä ja emässä. Se voi kasvaa
ja levitä alkuperäisestä pesäkkeestään
lähiympäristöön, vieläpä etäisiinkin
elimiin lähettämällä veri- ja lymfasuonia
myöten niihin osasia pesäkkeestään.
S. aiheuttaa vähitellen ruumiin
heikkenemisen ja riutumisen, joka päättyy
kuolemaan, ellei s:ää ajoissa voida poistaa,
Poistaminen tapahtuu joko kirurgisesti
tai röntgen- tai radiumsäteillä. —
2. Kasvitauti. Avonaista s:ää
esiintyy pensaiden, havu- ja lehtipuiden
rungossa ja oksissa. Ominaista sille on,
että alkuperäisen kuolleen kuorikohdan
ympäriltä kuolevat vuosittain piirimäisesti
lähinnä olevat terveet solukot, joten
s. vuosi vuodelta laajenee. S:n alkuna
on usein hyönteisten tahi sienien
tappama oksa; sen ympärillä olevat
solukot kuolevat useimmiten talven
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
