Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 609-610 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähkösäkiä-Sähköteknilliset varolaitteet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sähkösäkiä ks. Sähkökalat.

Sähkötekniikka, sähköopin käytännöllinen
sovelluttaminen tekniikassa. — Puhutaan heikko-
ja vahvavirtatekniikasta. Edelliseen luetaan
sähkön käyttö sähkötyksessä, puhelimessa ja
merkinantolaitteissa, yleensä sellaiset alat,
joissa virran voimakkuus ja teho ovat
suhteellisen pienet. Vahvavirtatekniikkaan
luetaan valaistus, voimansiirto y. m. alat,
joissa tulee kysymykseen suurempi virran
voima ja teho. [Blattner (1921-23); Gaisberg
(1921); Turunen (1921-22); Koljonen (1926).]

Sähköteknillinen lainsäädäntö.
Nykyisin voimassa olevat säännökset ovat
11/4 1901 laki sähkölaitoksista valon
synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten;
11/4 1901 asetus niistä ehdoista, joilla
saadaan perustaa ja käyttää sähkölaitoksia
valon synnyttämistä tai voiman siirtoa varten,
17/4 1902 julistus siitä, mitä sähkövalo- ja
-voimalaitoksia perustettaessa ja käytettäessä
on noudatettava, sekä sellaisten laitosten
silmälläpidosta, osaksi muutettu 11/3 1921,
21/8 1919 laki sähkövoiman siirtämisestä maan
rajojen ulkopuolelle, 11/5 1928 laki sähkölaitoksista
sekä laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta
sähkölaitosta varten.

Sähköteknillinen teollisuus,
teollisuuden haara, joka käsittää
sähkökoneiden, sähkökojeiden, johtojen,
johtotarpeiden eli yleensä kaikkien sähkövoiman
kehittämisessä, jakelemisessa ja
käyttämisessä tarvittavien koneiden ja
tarvikkeiden valmistuksen. — S. t. voidaan
laskea alkavan 1870-luvulla ja on saanut
pääasiallisen kehityksensä Saksassa ja
Yhdysvalloissa. Maista, joissa s. t. on
viimeaikoina ripeästi kehittynyt,
mainittakoon Sveitsi ja Ruotsi. S:tä t:ta
edustavista tehtaista Suomessa mainittakoon
Suomen Sähkö o.-y. Gottfr. Strömberg,
Suomen Kaapelitehdas o.-y. ja Arabian
Posliinitehdas o.-y. Suurimmat saks.
teknilliset toiminimet ovat:
Siemens-Schuckert-Werke (S. S. W.) ja
Allgemeine Elektrizitäts Gesellschaft (A. E. G.),
suurimmat amer. General Electric Co
ja Westinghouse Electric and
Manufacturing Co ja suurimmat ruots.
Allmänna Svenska Elektriska a.-b. (ASEA)
ja Allmänna Telefon a.-b. L. M. Ericsson.

Sähköteknilliset varolaitteet. 1.
Varolaitteet ylikuormitusta vastaan.
Tavallisimmat ovat n. s. tulppavarokkeet,
vaihdettavine sulaketulppineen („proppu").

Tulppavaroke. 1 kansi, 2 sulaketulppa, 3 ja 4 kytkinruuvit.

Kun virta kasvaa määrättyä arvoa
suuremmaksi, sulaa tulpan sulakelanka, ja virta
siis katkeaa. Suurempia virranvoimakkuuksia
katkaisemaan käytetään varolaitetta, jossa
sulakelangat ovat kiinnitetyt 2 ruuvin väliin. Kun
jännitys on korkea, 750-20,000 volttia, käytetään
varoketta, jossa sulakelanka on posliiniputkessa.
Langan sulaessa syntyvä ilmavirta sammuttaa
mahdollisesti aiheutuvan valokaaren. — Koneita ja

Tulppavaroke ulkoa.

muita suurempia laitteita varten ei yleensä käytetä
sulakkeita, vaan itsetoimivia katkaisijoita, jotka
kuormituksen noustessa määrättyyn arvoon aiheuttavat
sulkijan avautumisen. Korkeille jännityksille ja
varsinkin kun lyhytsulkuvirta voi nousta suureksi,
käytetään öljykatkaisijoita (vrt.
Katkaisija) itsetoimivine laukaisijoineen,
sillä edellämainitut avonaiset, n. s. ilmakatkaisijat
eivät kykene varmasti katkaisemaan tällöin syntyvää
valokaarta. — 2. Ylijännityssuojia käytetään
suojaamaan sähkölaitteita liian korkeita
jännityksiä, n. s. yli jännityksiä vastaan.
Yli jännitykset voivat syntyä ilmajohtoverkoissa
ilmakehän sähköpurkauksista sekä yleensä
sähköjohdoissa kuormituksen äkillisten muutosten
takia. Tavallisin ylijännityssuoja on n. s.
sarvisuoja. Toinen sarvi on yhdistetty

Sarvisuoja.

vastuksen kautta maahan ja toinen sähköjohtoon,
jota on suojattava. Kun sähköjohdon jännitys on
noussut määrättyä arvoa suuremmaksi, syntyy
sähköpurkaus sarvien välille. Jotta konevirta ei
seuraisi mukana, on aikaisemmin mainittu
vastus olemassa. Nyk. on melkein kokonaan luovuttu
ylijännityssuojista. Suojattavat johdot
ja sähkölaitteet rakennetaan ja eristetään siten,
että kestävät kaikki mahdolliset jännitysrasitukset.
— Heikkovirtatekniikassa käytetään virtasuojina
sulaketulppia tai lasiputkeen suljettuja
sulakelankoja ja ylijännityssuojina
„hiilirullia", joissa on lyhyt kipinäväli kahden
hammastetun hiilikappaleen välillä; näistä toinen
on yhdistetty maahan, toinen linjaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>