- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
615-616

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähköväkkärä-Säkkipilli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

2π
jonka jakso on T = ——— ja maksimiarvo
ω

E0 (t = aika), niin virranvoimakkuus on
I = I0 sin (ωt — (φ),
missä
E0
I0 = —————————————
√R2 + (Lω 1/Cω)2

on virranvoimakkuuden maksimiarvo ja
missä vaihe-ero φ saadaan kaavasta
1
Lω —— ——
Cw
tg φ = ——————.
R

I0:n kaava on „vaihtovirran täydellinen
Ohmin laki". Neliöjuurilauseke on vaihtovirtavastus,
impedanssi, ja tg φ:n kaavan osoittaja induktiivinen ja
kapasiteettivastus. — vrt. Värähdysliike.

Sähköväkkärä, sähköratas (ks. t.).

Sähkövärähdykset ks. Värähdysliike.

Säiliökynä, täyttökynä,
mustekynä, jonka varressa mustesäiliö. N. s.
kuivan s:n terä on aina ulkona
säiliöstä ja taskussa vain kuvun alla
suojassa. Pidettävä taskussa terä
ylöspäin. Märän s:n terä vetäytyy
ruuvin avulla mustesäiliön sisään, mikä
voidaan sitten sulkea tiiviisti,
Itsetäyttävän s:n säiliö on kumipussi,
joka vivulla voidaan painaa
ilmatyhjäksi; jälleen vapautuneena
ulkopuolisesta puristuksesta se palaa
alkuperäiseen muotoonsa ja imeytyy täyteen
mustetta, jos tiehyen suu on musteen
pinnan alla. Hyvän s:n terä on 14 karaatin
kultaa ja varustettu platina-iridium-kärjellä.

illustration placeholder

Itsetäyttävä säiliökynä.


Säilykkeet, konservit, ovat siten
käsiteltyjä ruoka-aineita, että ne
säilyvät pitkän aikaa pilaantumatta. Koska
ruoka-aineiden pilaantumisen aiheuttavat
bakteerit, on säilykkeitä valmistettaessa
joko saatettava bakteerit niiden
kehittymiselle epäedullisiin olosuhteisiin tai
ensin tyystin hävitettävä bakteerit ja
sitten huolehdittava, ettei uusia pääse
ulkoapäin s:iin. Elelliseen päämäärään
pyritään suolaamisella, kuivaamisella,
savustamisella, kylmässä pitämisellä,
jälkimmäiseen kuumennussterilisoimisella ja
ilmatiiviissä astioissa säilyttämisellä.
Viimeksimainittua menetelmää käytetään
s:n tehdasmaisessa valmistuksessa.

Säilö, silo (ks. t.). — Säilörehu,
painorehu (ks. t.).

Sainio, rautatieasema Viipurin-Rajajoen
rataosalla, Viipurin pitäjässä, 10 km Viipurista.

Säkeistö l. strofi, „värssy",
määrätty luku kokonaisuudeksi ryhmitettyjä
säkeitä. — Mus. Yhtäläisenä tai
muunnettuna kertautuva säveljakso. Riippuen
sävellyksen kokonaisrakenteesta s:nä on
milloin pelkkä säeryhmä, milloin täysi
lauseke tai sikermä.

Säkiä l. monni (Silurus glanis),
rakkosuisiin kuuluva, mateen näköinen,
Euroopan suurin järvikala. Yläleuassa
2 pitkää, alaleuassa 4 lyhyttä
viiksisäiettä. Selkäpuoli vihreänruskea,
vatsapuoli vaalea. Keski- ja Itä-Euroopassa.
Tonavasta on saatu 200-300 kg:n
painoisiakin s:itä, Dnepristä 150-200 kg:n
painoisia. Kaspianmerestä pyydetään
s:itä hyvin runsaasti. Suomessa sitä on
ennen ollut Etelä-Hämeen vesissä;
viimeiset saatu Janakkalan Kernaalan-järvestä
1860-luvulla ja Kymijoen suusta 1886.
Nykyisin niitä on Suomen alueella vain maan
itärajalla, Salmin pitäjässä, Suojoessa.
Suurin viimeaikaisista 34 kg:n painoinen.

illustration placeholder

Säkiä.



Säkkijärvi, kunta Viipurin läänissä,
Etelä-Karjalassa, Suomenlahden rannalla;
842,8 km2 (siihen luettuna
Ylämaa), 9,800 as. (1927). Yhteiskoulu.

Säkkipilli, ikivanha soitin, jota
nykyjäänkin käytetään Skotlannissa
kansallis- ja sotilassoittimena. S:iin kuuluu
nahkainen pussi, johon ilmavirta
johdetaan putken kautta puhaltamalla tai
pienten, käsivarsin painettavien palkeitten
avulla. Pussiin on kiinnitetty oboen
kaltainen puhallussoitin, jolla esitetään
varsinaiset melodiset sävelkulut; sitäpaitsi
siinä on 1-3 bassopilliä, joista soi taukoamatta
sama pohjasävel (kvintteineen ja oktaaveineen).

illustration placeholder

Säkkipilli.




<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0338.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free