Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 627-628 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sääde-Sääksjärvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

rintama saavuttaa lämpimän (matalan
sulkeutuminen, okklusioni), on
matala sivuuttanut voimakkaimman
kautensa ja alkaa heiketä. Matalan
keskiosaan ja yläilmoihin jää vielä lämmintä
ilmaa, mikä sekin vähitellen vähenee.
Matalan kulkua ei ole käsitettävä
vaeltavana ilmajoukkona, vaan lakkaamatta
muuttuvana liiketilana. — Matalat
kulkevat us. 5-6 päivää kestävissä ryhmissä,
jolloin kuhunkin ryhmään kuuluu tav.
4 erillistä keskusta.

Korkeapaineen alueesta virtaa ilma
yleensä kaikille puolille poispäin
(antisykloni). Tämän vajauksen korvaa
yläilmoista alaspäin laskeutuva ilma. Kun
yläilmoissa siellä vallitsevan kylmyyden
takia ilma on kuivaa, kykenee tällainen
alaspäin painuva ilma, lämmitessään n. 1
asteen joka 100 m:n laskulle, imemään
itseensä alempien ilmakerrosten kosteutta
ja edistää senvuoksi taivaan selkenemistä,
varsinkin kesällä. Korkean keskusosissa on
joko tyyntä tai heikkoja tuulia. Kesällä
pääsee aurinko esteettä paistamaan, ja
silloin on korkean vallitessa s. lämmintä
ja helteistä. Talvella taas on voitolla
säteily maan ja erityisen voimakkaana lumen
pinnalta avaruuteen, ja seurauksena on us.
kovia pakkassäitä. Monesti on kuitenkin
kylmänä vuodenaikana kerrospilviä
taivaalla, joten pakkasen voima ei pääse
kehittymään. Korkean alueet liikkuvat
tavallisesti hitaasti ja ne ovat
liikeominaisuuksiltaan epäitsenäisempiä
kuin matalat.

Ylläesitetty säähäiriöiden kulku koskee
ilmameren alimpia kerroksia, jotka
ulottuvat vain 3-4 km:n korkeuteen maan
pinnasta. Näiden lisäksi on olemassa
pysyväisempiä häiriökeskuksia, jotka
käsittävät koko troposfäärin ja joskus
osan ylempääkin ilmakehän osaa,
stratosfääriä.

Sääde, säätiö (ks. t.).

Säädös, yksipuolinen, velvoittava
tahdonilmaisu l. määräys; säätämisen tulos.
vrt. Säännös.

Sääkartta, laajimmassa merkityksessä
joidenkin ilmastotekijäin maant.
jakautuminen kartalle esitettynä. Ilmaston
keskimääräisten olojen valaisemiseksi
laadittuja karttoja sanotaan asianmukaisimmin
ilmastokartoiksi. Näitä ovat
lämpötila- (isotermi-), ilmanpaine-
(isobaari-), sade- (isohyeetti-)
y. m. kartat. Tav. tarkoitetaan s:illa
samanaikaisesti vallitsevan sään esityksiä,
synoptisia karttoja. Näiden perustalla
tapahtuu nykyaikainen säänennustus

Synoptinen sääkartta.

(ks. t.) ilmat. laitoksissa. S:aan tarvittavat
erityisten merkkijärjestelmien mukaan laaditut
tiedot tulevat ulkomailta radioteitse, omasta
maasta tav. sääsähkösanomina. Yleensä sääkartta
esittää ilmanpaineen jakautumisen
isobaarien avulla, tuulen suunnan ja voiman
kullakin havaintopaikalla (havaintopaikkaa
kohti vedetty nuolen tapainen, jonka
hännän sulat ilmoittavat voiman siten,
että jokainen pitempi sulka merkitsee
kahta ja lyhyt yhtä beaufortia), taivaan
pilvisyyden, sateen, sumun y. m. sekä
paineen ja lämpötilan numeroilla.
Edellisen lisäksi käyttävät säänennustusten
laatijat erityisiä karttoja esittämään
ilmanpaineen muutoksia määrätyn ajan
kuluessa, ilmavirtausten ratoja, tuulia

Kaaviollinen kuva sääkartan ilmanpainemuodoista. K korkea, M matala.

ylemmissä ilmakerroksissa, lämpörintamia,
sade- ja selkeäalueiden leviämistä y. m.
Isobaarien muodostamat ilmanpainemuodot
selviävät kaaviollisesta kuvasta.

Sääksjärvi, 8 km pitkä, 5 km leveä
järvi Kauvatsan ja Kokemäen pitäjien
alueella, Kokemäenjoen pohjoispuolella.
Laskee Kauvatsanjokea myöten Kokemäenjokeen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>