Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 631-632 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sääsket-Sääty

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sääsket (Nemocera), kaksisiipisten
(Diptera) alalahko. Hyönteisiä, joilla on
pitkät tuntosarvet, pitkät ja kapeat
siivet sekä pitkät ja hoikat raajat.
Heimoista tärkeimmät: 1) Varsinaiset
sääsket, hyttyset l. itikat
(Culicidæ), us. sukuja, joiden naaraat imevät
verta ja voivat tällöin levittää tauteja
synnyttäviä mikro-organismeja. Etelämaissa
niitä sanotaan yhteisellä nimellä
moskiitoiksi. Tavallisen sääsken (Culex
pipiens) koiras elää kasvien nesteistä,
naaras imee verta alahuulen muodostamalla
imukärsällä, jossa on 4 terävää ylä- ja
alaleukojen muodostamaa pistintä. Laskee
munansa matalaan veteen, missä toukat
ja liikkuvat kotelot elävät. Molemmat
hengittävät ilmaa vedenpintaan pistävien
hengitystorvien kautta. — Muita
sääskisukuja: horkkasääski (ks. t., myös
kuva), keltakuumesääski (Stegomyia),
sulkasääski (Corethra),
surviaissääski (Chironomus). —
2) Mäkärät (Simulidæ), verraten
lyhytsiipisiä, pieniä, kärpästen näköisiä.
Simulia-lajit esiintyvät Lapissa suurin joukoin ja
tuottavat polttavilla pistoillaan tuskaa
ihmisille ja eläimille. Toukat elävät
juoksevassa vedessä, pohjakiviin, lehtiin
y. m. s. kiinnittyneinä. — 3) Vaaksiaiset
(ks. t.). — 4) Äkämäsääsket (ks. t.).

Sääsken kehitys: 1, 2 toukka, 3, 4 kotelo, 5 täysimuotoinen.

Säästöpankki, rahalaitos, jonka
tarkoituksena on ottaa tallettaakseen
pienimmätkin säästövarat, sijoittaa ne
varmasti sekä maksamalla säästöönpanoista
korkoa herättää ja edistää
säästäväisyyttä. Ensim. s. perustettiin
Braunschweigiin 1765. Suomen ensim. s.
perustettiin Turkuun 1822. V:n 1926 lopussa
oli Suomessa 470 s:ia ja niillä talletuksia
2,422 milj. mk. S:n voi perustaa
vähintään 10 hyvämaineista Suomen
kansalaista, niin myös kunta (Laki sieista
18/10 1918, osaksi muutettu 21/12 1923).
[„Suomen Säästöpankkilaitös 1823-1923".]

Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki,
säästöpankkien omistama helsinkiläinen
pankkilaitos, per. 1909, osakepääoma 40 milj. mk.

Säästöpankkien tarkastus. Säästöpankkien
toimintaa valvoo Valtiovarainministeriö
säästöpankkien tarkastajain avulla.
Sitä varten maa on jaettu 6:een tarkastuspiiriin
(Asetus 21/12 1923; Valtiovarainministeriön
päätös 26/2 1924, osaksi muutettu 10/1 1925;
Valtiovarainministeriön päätös 10/1 1925).

Säästöpankkien vakuusrahasto on
säästöpankkien vakavaraisuuden ja
säästöönpanijain saamisten turvaamiseksi
muodostettu rahasto, johon jokaisen
säästöpankin on vuosittain suoritettava
kannatusmaksuna 1/100 % sillä edellisen
tilivuoden päättyessä olleiden
hoitovarojen summasta sekä lisäksi 1/2 %
säästöpankilla samana vuonna olleesta
puhtaasta voitosta, ja josta avustetaan
sellaisia säästöpankkeja, jotka ovat
kärsineet niin suuria tappioita, että niiden
olisi keskeytettävä toimintansa, mutta
joita kuitenkin on pidettävä elinvoimaisina.
Tästä rahastosta voidaan harkinnan mukaan
korvata saamiset, joita säästöönpanijoilla
on suoritustilaan joutuneilta säästöpankeilta
(Laki 30/12 1924; Valtiovarainministeriön
päätös 10/1 1925).

Säätiö l. sääde on erityiseksi
juridiseksi henkilöksi järjestetty
varallisuusoikeudellinen kokonaisuus, joka on
tarkoitettu pysyvällä tavalla palvelemaan
määrättyä tarkoitusta. S:t voivat olla
joko julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia.
Niiden säännöt vahvistaa nykyjään Tasavallan Presidentti.

Sääty. Tätä nimitystä käytetään
merkitsemään sekä yksityisen henkilön
ulkonaisista elämänoloista, syntyperästä,
ansiotoimesta y. m. seikasta riippuvaa
yhteiskunnallista asemaa että myös yhteisesti
samassa yhteiskunnallisessa asemassa
olevia henkilöitä (oppinut sääty,
kauppias-sääty j. n. e.). Erityisesti s.-sanaa
käytetään neljästä keskiajalla
yhteiskunnallisen työnjaon pohjalla syntyneestä,
erityisillä oikeuksilla varustetusta
yhteiskuntaluokasta: aatelistosta, papistosta,
porvaristosta ja talonpoikais-s:stä. S:jen
erioikeudet ovat Ranskan vallankumouksen
ajoista lähtien pääasiassa tulleet
poistetuiksi. — Kun väestön jakautuminen
s:ihin tuli olemaan perustuksena
eduskuntalaitokselle, alettiin myös näistä
säätykokouksista käyttää nimityksiä
säädyt, valtiosäädyt (maasäädyt,
maakuntasäädyt). Ruotsin ja Suomen
säätyeduskunnista ks. Säätyeduskunta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>