Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tahiti-Taidekudonta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Sittemmin siirtyi iskujen osoittaminen
jalanpoljennasta kädenliikkeisiin. Iskua
vastaa oikean käden liike ylhäältä
alaspäin; muut tahtiosat ilmaistaan
toisensuuntaisilla liikkeillä. Vasemman käden
liikkeillä ilmaistaan voimanvaihteita y. m.
tilapäisiä esitykseen kuuluvia seikkoja.
Tahiti (ennen Otaheiti), Seurasaarten
suurin saari; 1,042 km2, 12,000 as.
Vuorinen, lukuisia satamia, ihana luonto,
tuottaa helmiä ja helmiäistä. Pääpaikka
Papeete. Kuuluu Ranskalle.
Tahitisaaristo, Seurasaaret (ks. t.).
Tahko, Lauri Pihkalan (ks. t.) salanimi.
Tahko ks. Monitahokas.
Tahkoamiskone, kone, jolla tasoitetaan
tai silitetään metalli-, puu-, luu-,
kivi-, lasi- y. m. esineitä. On joko
smirgeli-, karborundum- tai muu tahkokivi,
smirgelijauheella tai -kankaalla
päällystetty puukiekko tai valurautakiekko,
jonka terävälle syrjälle valutetaan veden
kera hiekkaa, smirgelijauhetta t. m.,
tai valurautataso, jolla on vedensekaista
teräs- tai tavallista hiekkaa, tai pyörien
yli kulkeva hihna, johon on liimalla
kiinnitetty smirgelijauhetta.
Tahti (lat.), mus., aika-arvo, jonka
määrätty mitta on sävellystä jaksottavien
rytmillisten puitteiden yleisenä perustana.
T:ien rajat merkitään nuottiviivaston poikki
ulottuvilla pystysuorilla t.-viivoilla. —
Tahti-isku, tahdin alkusäveleen
kohdistuva korostus.
Tahtilaji, mus. Sävellyksen t. riippuu
iskualojen sisäisestä rakenteesta ja
keskinäisistä pituussuhteista. Iskualojen ollessa
samanpituiset on t. joko tasajakoinen
tahi kolmijakoinen. Iskualamitan
säännöllisestä vaihtelusta johtuvat
vaihtojakoiset t:t (kolmi- ja viisivaihtoiset).
Tahtien merkinnässä vallitsevasta
epäjohdonmukaisuudesta on johtunut, että
t:ien lukumäärä on enentynyt moninkertaiseksi
saavuttamatta sen parempaa täsmällisyyttä.
Tähtimerkintä l. tahdinosoitus,
mus., ilmaisee tahtilajin (ks. t.) ja
merkitään sävellyksen alkuun
sävellajietumerkinnän oikealle puolelle.
T:ään kuuluu 2 murtoluvun tapaan asetettua
numeroa, esim. 2/4.
Tahtiosa, mus., aikayksikkö, johon
tahdit lähinnä jakautuvat. T:ien mukaisesti
muodostuu tahdinlyönti eri tahtilajeissa.
Tahto, tieto- ja tunnetoiminnan
rinnalla se sielun perustoiminta, jossa se
ilmenee toimivana l. pyrkivänä. Jos t.
ymmärretään yleensä pyrkimykseksi, niin
se tietoisuuden selvyyteen nähden
osoittaa useita kehitysasteita. Alimmalla
asteella t. esiintyy sielullisena tarpeena,
erittäinkin hämärästi tajuttuna
ruumiinliikuntotarpeena. Kun tarpeeseen
sisältyy mielikuva pyrkimyksen
suunnasta tai päämäärästä, sanotaan
t:oa vietiksi. Viettiä nimitetään
haluksi, kun pyrkimyksen
päämäärästä on mielessä selvä mielikuva, johon
liittyy tietoisuutta siitä, että kuvitellusta
päämäärästä on olemassa askel todelliseen
saavutukseen. Milloin vietti tai halu ei voi
päästä toteutumaan, mutta sen esine yhä
edelleen kuvastuu mieltä viehättävänä, syntyy
toivomus. T. on vallitseva
t., kuu yksilö tietoisesti harkitsee eri
mahdollisuuksia ja tämän harkinnan
pohjalla tekee päätöksensä.
— Kysymys t:n vapaudesta
on kysymys siitä, riippuuko yksilön
tekemä ratkaisu joka tapauksessa
täydellisesti edellä käyvien vaikuttimien
suunnasta ja voimasta, vai voiko t.
suuntautua päämäärään edellä käyvästä
vaikuttimien syy-yhteydestä riippumatta.
T:n vapauden kieltää determinismi (ks. t.),
sen myöntää indeterminismi (ks. t.).
Tai, thai, Taka-Intiassa ja
Etelä-Kiinassa asuva indokiinalainen
kansaryhmä, johon luetaan siamilaiset,
šan- ja lao-kansat.
Taide, ihmisen toiminta, jolla hän
aisteilla havaittavin keinoin (muotojen,
viivojen, värien, sävelten, sanojen tai
liikkeiden avulla) koettaa herättää
toisissa ihmisissä saman tunnevaikutuksen,
jonka jokin sisäinen tai ulkonainen
havainto on hänessä itsessään synnyttänyt.
Taiteet jaetaan kuvaama-t:iin
(rakennus-, kuvanveisto- ja maalaus-t:t),
kielellisiin t:iin (runous l.
kirjallisuus) ja musikaalis-rytmillisiin
t:iin (sävel-t. l. musiikki ja
tanssi). vrt. Estetiikka.
Taidehalli. Helsingin Taidehalli,
omistaja Helsingin Taidehallin säätiö, rak.
1927-28 Suomen Taiteilijaseuran aloitteesta
valtion, Taiteilijaseuran ja yksityisten
henkilöiden antamilla varoilla.
Taidehistoria, kuvaamataiteiden hist.
kehityksen tutkiminen. [Tikkanen (1927);
Romdahl (1923); Laurin (1908).]
Taidekudonta. T:aan luetaan
kuvakudonta ja gobeliini. Näistä edellinen
on vanhempaa. Sitä harjoitettiin jo
korkealle kehitettynä muin. Kiinassa,
Egyptissä ja Persiassa. Euroopassa
mainittakoon flaam. ja ransk. seinävaatteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
