Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 663-664 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Talletus-Tallinna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Talletus l. depositsioni, säilyyn
antaminen, arvoesineiden, rahojen y. m.
paneminen pankkiin tai julkiseen sailyyn.
Pankkitoiminnassa tätä sanaa käytetään yhtä
paljon pankin koko ottolainauksesta.

Talleyrand-Périgord [talrā-perigō’r],
Charles Maurice de (1754-1838), T:n
herttua (v:sta 1817). Beneventin ruhtinas
(v:sta 1806), ransk. valtiomies. T. oli aluksi
kirkonmies ja suosiollinen vallankumoukselle,
sitten kuningasmieliseksi epäiltynä Amerikassa
1794-96, ulkoministerinä 1797-1807, jolloin
auttoi Napoleonia valtaan, luopui hänestä
Venäjän retken jälkeen, uudelleen
ulkoministerinä 1814-15, Wienin kongressissa
laillisuusperiaatteen keksijä, lähettiläänä
Lontoossa 1830-34. T. oli taitava diplomaatti;
tunnettu myös rahanahneudestaan. [Loliées
(ruots., 1915).]

Ch. M. de Talleyrand.

Tallgren [-grēn], Aarne Michaël
(s. 1885), muinaistutkija, Helsingin
Yliopiston prof. v:sta 1923, prof. Tartossa
1920-23. Julk. tieteellisiä tutkimuksia
eri kielillä, suomeksi m. m. „Suomen
esihist, kiinteät muinaisjäännökset",
„Muinaistutkimuksen työmaalta", ,,Tietojemme
rajoilta historiassa", „Museomiehen työpöydältä". —
Tallgren, Anna-Maria (s. 1886),
kirjailijatar ja kirjallisuusarvostelija,
ed:n sisar. Julk. „Runoilijoita", „Pikapiirtoja
nykyajan kirjallisuudesta", ,,H. Wergeland",
,,P. Verlaine". — Tallgren, Oiva
Johannes (s. 1878), kielentutkija, Helsingin
Yliopiston eteläromaanisten kielten ylim. professori
v:sta 1928, ed:n veli. Julk. kielitiet. tutkimuksia.

Talli. Nykyaikaisen t:n tulee olla
valoisa, ilmava, kuiva ja helppo pitää
puhtaana sekä kylliksi lämmin. T.
rakennetaan puusta tai tiilestä. Lattia-aineina
käytetään puuta, sementtiä, kuivaa savea tai
tervasepeliä. Pilttuissa ja karsinoissa
sementtilattia peitetään laudoilla. —
Hevoset pidetään t:ssa joko pilttuissa tai
karsinoissa, Pilttuun, ilman soimen tilaa,
tulee olla ainakin niin pitkä, kuin
hevonen on kuonosta peräluuhun; leveys
10-15 cm suurempi kuin hevosen korkeus.
Karsinan pinta-alan tulee olla 7-8 m²;
siitosoriin ja tiineen tai varsatamman
karsinan 9-12 m². Heinät annetaan
heinäsoimesta tai lattialta; väkirehuja
ja apetta varten laitetaan soimi. Paras
soimi saadaan sementistä valamalla;
sen leveys n. 50 cm, pituus 60-65 cm
ja syvyys 40-50 cm. Pilttuun
permannon kaltevuus virtsakouruun päin ei saa
olla suurempi kuin 2-3 cm. Virtsakouru
tehdään leveä, n. 20 cm, mutta vain
pari cm syvä. Karsinan seinät tehdään
pystyyn asetetuista laudoista 120-150 cm
korkeiksi; siitä ylöspäin mieluimmin
raiitavarvuista 2 m korkeiksi. Akkunat
asetetaan korkealle permannosta. Ovi
tehdään tilava, 180-200 cm korkea ja
85-100 cm leveä, mieluimmin kaksiosainen,
jolloin tuuletettaessa yläosa
voidaan pitää auki ja alaosa vedon
välttämiseksi kiinni. Hyvä t. varustetaan
myös isolla, suljettavalla tuuletustorvella.

Tallin sisustus- ja pohjapiirros. 1 kaappi l. konttori, 2 väkirehusäiliö, 3 aperuuhi, 4 vesiämme, 5 heinäkaappi, 6 väkirehu- ja apesoimet.

Tallien [taliä’], Jean Lambert
(1767-1820), ransk. vallankumousmies.
Innokas terroristi, sitten Robespierren
kukistajia, T:n puoliso Thérèsia de
Fontenay (1773-1835) pelasti monta
hirmuvallan vainoamaa.

Tallimestari ja ylitallimestari,
korkea arvonimi keisariajan Venäjällä.

Tallinna (vir. Tallinn, saks. ja ruots.
Reval, mistä suom. väännös Rääveli),
Viron pääkaup., Suomenlahden etelärannalla.
Osittain vanhojen muurien ympäröimä varsinainen
kaupunki on säilyttänyt suurelta osalta keskiaikaisen
leimansa. Linna 1200-luvulta (nyk.
hallitusrakennuksena), rilgikogun talo,
tuomiokirkko (rak. 1200-luviilla) y. m. Toompean
mäellä. Raatihuone v:lta 1379, Oleviste
kirik (mainitaan 1267), Niguliste kirik
(mainittu 1316), varustusten tornit
„Pikk Hermann", „Paks Margareta" ja
,,Kik in de Kök", Estonia-teatteri
(Armas Lindgrenin piirtämä), teknillinen
korkeakoulu, musiikkikonservatorio.
Kaupungin laidalla on suuri Katariinan
puisto, jossa ent. kels. huvilinna (rak.
1719, museona) ja siitä eteenpäin
1400-luvulla rakennetun birgittalaisluostarin
rauniot Pirita-puron läheisyydessä. Hyvä
satama; kauppa vilkasta, paperi-,
puutavara-, kutoma- ja viinateoll. 127,000 as.
— V. 1219 Valdemar II Seijr perusti
linnoituksen Toompealle ja sen ympärille
kasvoi T., josta tuli huomattava
hansakaup, Se säilyi verraten itsenäisenä;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>