Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tappurakivi-Tarifa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(poikasista puolet). Suomen vesissä (ei
kuitenkaan Petsamon alueella eikä
Saimaan vesistössä) tapetusta hylkeestä
maksetaan t:aa 50 mk. (Asetus metsästyksestä
20/10 1898, 25 §, muutettuna 23/2 1923;
Valtioneuvoston päätös t:n maksamisesta
tapetuista hylkeistä 2/2 1928).
Tappurakivi, asbesti.
Tappurat, päistäreiden sekaisia lyhyitä
rohtimia (ks. Pellava); käytettiin
ennen tukkeina, kehrätään nyk. päistäreistä
puhdistettuina n. s. rohdinlangoiksi.
Taprobane, Ceylonin muin.-kreik. nimi.
Tapti, Etu-Intian länsiosassa oleva 720
km pitkä joki, laskee Cambayn lahteen.
Tapto (alasaks.), iltasoitto (ks. t.).
Tapuli- ja maakaupungit (ruots.
stapel- och uppstäder). 1600-luvun
alkupuolella Ruotsin valtakunnan kaupungit
jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin,
edelliset sen lisäksi ensi- ja toisen
luokan tapulikaupunkeihin. Ensi luokan
tapulikaupungeilla oli oikeus lähettää
laivoja ulkomaille (aktiivinen
tapulioikeus) ja laskea ulkomaalaisia laivoja
satamiinsa (passiivinen tapulioikeus).
Toisen luokan tapulikaupungeilla oli
vain ensinmainittu oikeus. Maakaupunkien
tuli hankkia ulkomaantavaransa
tapulikaupungeista (tapulipakko).
Sensijaan kiellettiin maakaupunkien
hyväksi kaupan harjoittaminen maaseudulla,
paitsi erityisillä vapaarnarkkinoilla. vrt.
Kauppapakko.
Tara, Irtyšin (ks. t.) lisäjoki oikealta; 380 km.
Tarabolus, Tarabulus, Tripolis,
kaup. Syyriassa, Libanonin mandaattialueella,
läh. Välimeren rantaa (satama El-Mina).
35,000 as. — T. oli vanhalla-ajalla
foinikialainen kauppakaup. Kristittyjen
hallussa 1109-1289.
Tarantassi (ven.), nelipyöräiset,
pitkillä lavasaloilla lepäävät umpivaunut.
Tarantella [-e’-]. 1. Napolilainen, ehkä
alk. tarentolainen tanssi. — 2. Soitinsävellys,
jossa jäljitellään t.-tanssin hurjan vauhdikasta
rytmiliikettä.
Tarantella (Tarentula apuliæ), 3,5 cm
pitkä eteläeuroopp. hämähäkki.
Tarantismi, Etelä-Italiassa
1300-1800-luvuilla ajoittain kulkutautina
esiintynyt tanssitauti, jonka otaksuttiin
(aiheettomasti) johtuneen tarantella-hämähäkin
puremasta.
Taranto (vanhan ajan Tarentum),
kaup. Etelä-Italiassa, Apuliassa, T:n
lahden perukassa. Sota- ja kauppasatama.
115,000 as. — T. on spartalaisten
700-luvulla e. Kr. perustama; se oli
mahtavin kreik. siirtola Italian mantereella.
V. 281 T. joutui sotaan Roomaa vastaan
ja piti Epeiroksen kuninkaan Pyrroksen
avulla puoliaan 9 v.
Taranton lahti pistää Joonian merestä
Apulian ja Kalabrian niemimaiden väliin.
Tarascon [-kõ’], kaup,
Kaakkois-Ranskassa, Rhônen rannalla. 9,000 as.
vrt. Tartarin.
Tarasp-Schuls [-šuls], terveyslähde-
ja kylpyläseutu Itä-Sveitsissä, Graubündenissä,
Ala-Engadinissa.
Tarde [tard], Jean Gabriel de
(1843-1904), ransk. sosiologi; teoksia:
„Les lois de l’imitation", „Études de
psychologie sociale".
Tardieu [-djö’], André (s. 1876),
ransk. poliitikko, sanomalehtimies. Vapautettujen
alueiden ministerinä 1918-20, yleisten töiden
ministerinä v:sta 1926. Teoksia: „La paix",
„Devant l’obstacle. L’Amérique et nous".
Tareeraus. 1. Fys. Punnitsemismenetelmä.
Punnittava kappale asetetaan toiseen vaakakuppiin,
toiseen taaraa (lyijykappaleita, hauleja), kunnes
tasapaino syntyy. Sitten kappale poistetaan
ja sen sijaan pannaan vaakakuppiin punnuksia,
kunnes tasapaino syntyy jälleen. T:lla saadaan
oikea punnitustulos, vaikka vaaka olisi virheellinen.
— 2. Kaup. Tavaran päällyksen punnitseminen
taaran määräämiseksi.
Tarentum ks. Taranto.
Târgovištea, Têrgovište (ks. t.).
Targûm, V:n T:n kirjojen
arameankielisten käännösten nimitys.
Tarhakäärme (Tropidonotus natrix),
myrkytön, harvoin 1 m:iä pitempi käärme.
Päälaella silmien välissä 3 suurta kilpeä,
pään takana molemmin puolin valkoinen tai
keltainen täplä. Väri vaihteleva: mustanko,
harmaanruskea, mustatäpläinen. Elää rannoilla
ja kosteissa paikoissa, us. asuntojen läheisyydessä,
lähtee itsestään uimaan. Syö sammakoita,
kaloja y. m. s. Laskee elokuussa 15-20
kellanvalkoista, nahkakuorista, rastaanmunan
kokoista munaa lantaläjiin, tunkioihin y. m.
Maamme etelä- ja keskiosissa.
 |
Tarhakäärme. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
