Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 741-742 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Terestšenko-Termiitit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Terestšenko [-e’s-], Mihail
Ivanovitš (s. 1885), ven. poliitikko. Kuului
1917 väliaikaiseen hallitukseen raha- ja
sitten ulkoministerinä; bolsevikkien
valtaanpäästyä ulkomailla.

Têrgovište [tyrgovi’šte],
Târgovištea, kaup. Romaaniassa,
Karpaattien etelä juurella. Öljyn puhdistamista,
11,000 as. — T. oli 1585-1716 Valakian pääkaupunki.

Teriini (ransk.), liemimalja.

Terijoki. 1. Kunta Viipurin läänissä,
Karjalan kannaksella, Suomenlahden rannalla,
Venäjän rajalla; 60,7 km², 8,263 as.
(1927). Valtion keskikoulu yksityisinä
jatkoluokkineen. T:n kylä on Kannaksen
huomattavin liikekeskus ja tiheästi
asuttua huvilaseutua, jossa ennen sotaa
oleskeli kymmeniä tuhansia ven. kesävieraita;
heidän komeista huviloistaan on vielä osa
jäljellä. Merikylpylä. — 2. Rautatieasema
Viipurin-Rajajoen rataosalla, T:n
kunnassa, 80 km Viipurista, myös
Viipurin-Koiviston-T:n radan pääteasema.

Terijoki. Uimarantaa.

Terijärvi, Teerijärvi, Tervajärvi,
ruotsink. kunta Vaasan läänissä, Keski-Pohjanmaalla,
Kruunupyyn joen yläjuoksun varrella; 206,9 km²,
3,656 as, (1927).

Terin ranta ks. Kuollan niemimaa.

Teriö, kukan sisempi kehälehtikiehkura.
T:n, jonka tehtävänä on suojella kukan sisempiä
osia ja varsinkin houkutella hyönteisiä,
muodostavat terälehdet, jotka
tavallisesti ovat värikkäitä (ei vihreitä)
ja joko erillään toisistaan (erilehtinen t.)
tai, korkeammalle kehittyneessä kukassa,
yhteenkasvettu rieita (yhdislehtinen t.).
Eräissä kukissa (perhomaisissa) on osa
terälehdistä yhteenkasvettunut, osan ollessa
erillisiä. Terälehden lehtimäistä yläosaa
sanotaan lavaksi, kapeampaa tyviosaa
kannaksi tai jos se on pitkä
kynneksi. Yhdislehtisen t:n
leveämpää yläosaa sanotaan laiteeksi,
alempaa, kapeata osaa torveksi. Torven
ja laiteen raja on t:n nielu.
Muutamissa kukissa on teralehtien sisäsivulla
pieniä lisäkkeitä, jotka muodostavat
lisä-t:n. T. on säteittäinen,
jos kaikki terälehdet ovat yhtäläisiä, muuten
vastakohtainen. T.-muotoja erotetaan useita.
Säteittäisiä erilehtisiä t:itä ovat ruusumainen,
melkein kynnetön, tav. 5-lehtinen (mansikka),
ristimäinen, 4-lehtinen, kynnen pituus
vaihteleva (nauris), neilikkamainen,
5-lehtinen, pitkäkyntinen (neilikka). Säteittäisiä
yhdislehtisiä t:itä ovat ratasmainen, hyvin
lyhyttorvinen (peruna), suppilomainen ja
torvimainen, pitkätorvisia (esikko,
tupakka) ja kellomainen (kissankello).
Vastakohtaisia erilehtisiä t:itä ovat
perhomainen, jossa 5:stä terälehdestä
2 on yhteenkasvettunut ja muodostavat t:n
venhon, muut ovat erillisiä ja muodostavat
t:n sivustoille siivet ja ylimmäksi
suuren purjeen (hernekukkaiset);
orvokkimainen (orvokki). Vastakohtaisia
yhdislehtisiä t:itä ovat kielimäinen,
jossa on pillimäinen torvi ja yksipuolinen,
litteä laide (voikukka) ja huulimainen,
jossa ylähuuli ja alahuuli
sijaitsevat vastatusten (pillike).

Termi (kreik.), oppisana; matem.,
jäsen, ks. Polynomi. — Lämmintä
kivennäisvettä sisältävä, n. s. terveyslähde.

Termi, thermi, lämpömäärän
yksikkö, lyh. th, = 1,000 isoa kaloria
(Asetus 29/4 1922).

Termiikka (kreik.), lämpöoppi.

Termiini l. termiina (lat.).
1. Lakit. Määräaika, määräpäivä.
Preklusiiviseksi sanotaan t:iä, jos sen
laiminlyönti tuottaa oikeuden menetyksen.
— 2. Lukukausi.

Termiinikauppa, aikakauppa (ks. t.).
— Termiinikeinottelu, termiinikauppojen
yhteydessä tapahtuva keinottelu, jossa
käytetään hyväksi sitä eroa, joka on
mahdollisesti olemassa tavaran hinnassa
kaupanteko- ja toimituspäivänä.

Termiitit (Termitidæ), jyrsijäkorentojen
lahkoon kuuluvia, yhteiskunnittaan eläviä,
muurahaisten näköisiä (mutta näitä vaaleampia)
hyönteisiä, joiden yhteiskuntaelämässä työnjako
on hyvin pitkälle kehittynyt. Suvuttomat
työyksilöt, jotka ovat sukupuolielimiltään
surkastuneita koiraita ja naaraita,
jakautuvat kahteen kastiin: sotilaisiin ja
työ-t:hin; sotilaita voi vielä olla erilaisia,
ja niillä on erilaiset tehtävät, Sukupuoliyksilöitä,
koiraita ja naaraita, on us. kahdenlaisia: varsinaisia
kuninkaita ja kuningattaria ja varakuninkaita ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>