Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 769-770 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ti-Tibet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1681 tekemään myönnytyksiä protestanteille.
T. jatkoi taistelua yhteistoiminnassa Turkin
kanssa, joka tunnusti hänet Ylä-Unkarin
ruhtinaaksi. Turkkilaisten Wienin-retkellä
T. joutui 1683 tappiolle, ja turkkilaiset
pitivät häntä v:een 1686 vankina. V. 1689
hän Siebenbürgenin ruhtinaaksi nimitettynä
hyökkäsi sinne, mutta oli pakotettu peräytymään.
Eli loppuikänsä maanpakolaisena Turkissa.

Ti, titaanin kem. merkki.

Tiainen, Olli (1770-1833),
nurmekselainen talonpoikaispäällikkö, johti
v:n 1808 sodassa tilanomistaja Iisak
Steniuksen kanssa Pielisjärven puolustusta.

Tiaiset (Parus), varpuslintusuku.
Nokka suora, lyhyt, kartiomainen. Meikäläisiä
yleisiä lajeja ovat: talitiainen
(P. maior) (ks. värikuvaliitettä
Lintuja 6), hömötiainen
(P. borealis), jonka päälaki ja
kurkku mustat, selkä tuhkanharmaa, posket
ja vatsapuoli valkoiset,

Hömötiainen.

ja töyhtötiainen (P. cristatus),
jonka selkäpuoli on harmaanruskea, vatsapuoli
valkoinen, kurkku ja rengas kaulan ympäri
mustat, päälaella pysty, mustan- ja
valkoisenkirjava töyhtö. Etelä-Suomessa elää

Töyhtötiainen.

vielä sinitiainen (P. cæruleus) ja
hömötiaisen näköinen mustatiainen
(P. ater), Pohjois-Suomessa lapintiainen
(P. cinctus). — T. ovat kaikkiruokaisia,
syövät kumminkin etupäässä hyönteisiä. Jäävät talveksi
maahamme. Pesivät onttoihin puihin ja lahokantoihin.
Munia 7-9, valkoisia, punaruskeatäpläisiä.

Tianšan, Tienšan (ks. t.).

Tiara (lat.), muinaisten pers. ja
muidenkin itämaisten kuninkaiden päähine
(turbaani); nyk. paavin kolminkertainen
kruunu. Kuva ks. Paavi.

Tibbu, teda, Saharan itäosissa
asuva, berberien, ja neekerien sekakansa. Osa
muhamettilaisia, osa pakanoita.

Tibell [-e’-], Gustaf Vilhelm af
(1772-1832), ruots. kenraali. Otti
tehokkaasti osaa Ruotsin sotalaitoksen
uudistamiseen Kustaa IV Aadolfin aikana ja
oli v:n 1808-09 sodan aikana armeijan
yliadjutanttina. [Tingsten (ruots., 1925).]

Tiber (it. Tevere), Keski-Italian
suurin joki, alkaa Apenniineilta Monte
Fumajololta, juoksee Rooman halki,
laskee Tyrrhenan mereen. N. 400 km pitkä.

Tiberian meri, Genesaret (ks. t.).

Tiberias, kaup. Palestiinassa,
Galileassa, Genesaretin järven länsirannalla.
Jerusalemin hävityksen jälkeen juutalaisuuden
keskus. 6,000 as. — T:n perusti Herodes Antipas
n. 26 j. Kr.

Tiberius, Claudius Nero
(42 e. Kr.-37 j. Kr.), Rooman keisari 14-37.
Piti hyvää huolta valtakunnan hallinnosta
ja taloudesta; luonteeltaan epäluuloinen
ja julma. Suosikki Sejanus (ks. t.).

Tibesti, tibbujen asuma vuoristoseutu
Saharan itäosassa. Korkein huippu
Tusside, 3,250 m.

Tibet (tibetin kielellä Bodjul, kiinaksi
Sifan), maapallon mahtavin ylänköalue
Sisä-Aasiassa Himalajan ja Kuenlunin välissä,
Kiinasta valtiollisesta riippuvainen alue, rajat
Kiinaa vastaan epämääräiset, pinta-alaa

Tibetiläisiä häränajajia.

koskevat tiedot vaihtelevat 1,2-2,5 milj. km²,
asukaslukua koskevat tiedot 1,5-6 milj. as.
T:n ylätasanko on 4,500-5,000 m korkeata,
kylmää, niukkasateista; notkoissa kuivumassa
olevia suolajärviä. Kasvillisuus niukkaa
arokasvillisuutta. Asukkaat, tibetiläiset,
joiden kieli luetaan indo-kiinalaiseen
kielikuntaan kuuluvaksi, elävät pohjois- ja
keskiosissa paimentolaisina (lampaita, vuohia,
jakkeja), etelä- ja itäosan jokilaaksoissa

Tibetiläinen ratsusotilas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>