Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 813-814 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tontti-Topelius

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

elävien, vakuutuksensa voimassa pitäneiden
osakkaiden kesken. Suomessa on eräänlainen t.
käytännössä vain Turun Elinkorkolaitoksessa.

Tontti l. talonasema on
rakennuksia varten rajoitettu maa-alue,
varsinkin kaupungissa.

Tonttikaava, yksityiskohtaista karttaa
kaupunkien tai taajaväkisten yhdyskuntien
tonteista tehtäessä käytetty mittakaava
1:500 tahi 1:1,000 tai mainitunlaisista
alueista yleiskarttaa laadittaessa
käytetty mittakaava 1:2,000 (Senaatin
päätös maanmittaustoimituksissa
noudatettavista ohjeista 7/11 1916, 25 §).

Tonttivero, tonttiäyri (ks. t.).

Tonttiäyri, alk. kaupungeissa olevista
tonteista suoritettu vuokra, joka
sittemmin toisissa kaupungeissa sai veron
luonteen ja toisissa muodostui
kiinteistörasitukseksi (ks. t.).

Tooke [tūk], Thomas (1774-1858),
engl. taloustieteilijä, vapaakaupan
kannattaja. Pääteos: „History of Prices".

Toolse (saks. Tolsburg), keskiaik.
linnan rauniot Virossa, Suomenlahden
rannalla, 4 km Kundan satamasta länteen.

Toomi, tomus (lat.), osa;
kirjateoksen osa tai nide.

Toonika, perussävel (ks. t.).

Tooninen (lat.), lääket., jännittynyt;
myös: vahvistava; tooninen kouristus,
yhtämittainen kouristus.

Toora (hepr.), Mooseksen laista
käytetty nimitys, myös koko Pentateukki
(ks. Mooseksen kirjat).

Topaasi, kivennäinen, kokoomukseltaan
fluorinpitoista aluminiumsilikaattia.
Läpinäkyvät muodot ovat tav. keltaisia;
yleisiä jalokiviä. Ne voivat olla
värittömiäkin tai vaaleansinisiä (brasilial.
safiiri), vaaleanpunaisia (ruusu-t.) tai
tummanpunaisia (brasilial. rubiini).

Tôpe, stûpa (ks. t.).

Topeka [topī’kə], Kansasin pääkaup.,
Yhdysvalloissa, Kansas-joen varrella.
Teoll. ja viljakauppaa. 50,000 as.

Topelius [-ē’-], Sakari,
vanh. (1781-1831), Uudenkaarlepyyn kaupunginlääkäri
1811-31, M. Toppeliuksen (ks. t.) poika. Julk.
5 vihkoa „Suomen kansan vanhoja runoja ynnä myös
nykyisempiä lauluja". [Suomi III: 13.1 —
Topelius, Sakari (oik. Zacharias)
(1818-98), Suomen ruotsink. kirjailija, S. T:n poika.
T. syntyi Kuddnäsissä läh. Uuttakaarlepyytä
14 p. tammik. 1818. Yliopp. 1833,
fil. maist. 1840, fil. lis. 1844, Helsingfors
Tidningarin toimittaja 1841-60, Suomen
historian ylim. prof. 1854-63, Suomen,
Venäjän ja Pohjoismaiden historian prof.

Sakari Topelius.

1863-76, yleisen historian prof. 1876-78,
yliopiston rehtori 1875-78. Kuoli
Koivuniemellä (ks. t.) 12 p. maalisk. 1898.
— T. on julk. runokokoelmat „Ljungblommor"
(1845), „Nya blad" (1870) ja „Ljung"
(1889, valikoima suomen.), joukossa
isänmaallisia runoja ja luonnonkuvauksia,
kuten „Jäänlähtö Oulunjoesta", „Mä
oksalla ylimmällä", „Aamulaulu" ja ,,Vaasan
marssi", pääasiassa historialliset romaanit
ja kertomukset „Talvi-iltain tarinoita"
(„Vinterqvällar", 1849-67, m. m.
„Rautakylän vanha paroni", „Suomen
herttuatar", „Ljungarsin taru", „Kuninkaan
hansikas", „Viheriä kammari Linnaisten
kartanossa", „Vinsentti Aallonhalkoja"),
„Välskärin kertomuksia" („Fältskärens
berättelser", 1851-66), „Tähtien turvatit"
(„Stjärnornas kungabarn", 1886-87),
näytelmiä ja dramatiseerauksia, kuten
„Regina von Emmeritz" (1853), ooppera
„Kung Carls jagt" ja näytelmäruno
„Kypron prinsessa" („Princessan af
Cypern", 1860), sitten verrattomia satuja
„Lukemisia lapsille" („Sagor", 1847-52,
„Läsning för barn", 1865-96) ja lukukirjat

Sakari Topeliuksen työhuone (Herttonaisten museossa).

„Luonnonkirja" („Naturens bok", 1856), „Maamme
kirja" („Boken om vårt land", 1875), edelleen
„Lehtisiä mietekirjastani" („Blad ur min tänkebok",
1898), „Elämäkerrallisia muistiinpanoja"
(„Självbiografiska anteckningar", 1922)
y. m. Suurin osa T:n teoksia on suomen.
— T. on kirjailijana romantikko,
mielenlaadultaan lempeä ja uskonnollinen;
nimenomaan nuorisossa hän on
herättänyt jaloja tunteita ja harrastusta
isänmaan menneisyyteen. [Vasenius I-IV
(1912-27; ruotsiksi myös V); Vest (1906).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>