Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 817-818 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Torino-Tornion-Haaparannan yhdysrata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

yleisillä paikoilla on noudatettava
asianomaisesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
Eri maksua maalaiskansan ja maatilain
haltijain kaupanpidosta yleisellä
myyntipaikalla ei saa määrätä, paitsi milloin
siinä käytetään kauppakojua, myymäpöytää
tai erotettua myyntipaikkaa, jolloin siitä
on suoritettava säädetyt maksut kunnalle
tai muulle myyntipaikan haltijalle (Laki
elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27/9 1919).

Torino [-rī’-] (saks. Turin),
kaup. Pohjois-Italiassa Alppien juurella.
Tuomiokirkko 1400-luvulta, hallitsijasuvun
hautakirkko Superga (T:n ulkopuolella).
Yliopisto (per. 1412). Italian
huomattavimpia teollisuuskeskuksia (autto-,
kutoma- y. m. teoll.). 525,000 as. — T. oli
vanhalla-ajalla gallialaisten keskuksia,
1562-1865 Savoiji’n suvun hallituskaup.

Toriseva, 3 luonnonkaunista pientä järveä
Virtain pitäjässä (Ala-, Keski- ja Ylä-T.).

Torium, harvinainen metalli, kem.
merkki Th, at.-p, 232,4. Radioaktiivinen
aine (oikeastaan plejadi). T.-oksidia
käytetään hehkukappaleina valaistustekniikassa
(Auerin sukka).

Torkel Knuutinpoika, Tyrgils Knuutinpoika (ks. t.).

Tormay [tormai], Cecilia (s. 1876),
unk. kirjailijatar. Teoksia suomen.: „Vanha talo".

Tornado [-ā’-] (esp.), pyörremyrskyn
nimitys Pohjois-Amerikassa,

Tornæus [-nē’-], Johannes Jonæ
(k. 1681), Ala-Tornion ja siihen kuuluvan
lappalaisalueen kirkkoherra v:sta 1640, Lapin
tutkija ja lapink. kirjailija („Manuale
lapponicum", 1648).

Tornator. A.-b. Tornator o.-y.,
Imatra, per. 1887, osakepääoma 30 milj.
mk. Omistaa Ruokolahden pitäjässä
Tainionkoskella puuhiomon, paperitehtaan,
lankarullatehtaan, sulfiitti selluloosatehtaan
ja voima-aseman, samassa pitäjässä sijaitsevat
Immalan ja Harakan sahalaitokset sekä Lahdessa
rullatehtaan. Työväen lukumäärä 2,300 henkeä.
V:sta 1919 omistaa valtio yhtiön osake-enemmistön.

Tornatorin tehtaita Tainionkoskella.

Tornberg [tūrnbärj], Karl Johan
(1807-77), ruots. itämaisten kielten tutkija,
prof. Lundissa.

Torni. Varhaisimmat t:t arvatenkin
olivat puolustus- tai piiritystarkoituksiin
rakennetut. Taiteellista merkitystä
t:t saivat kirkkojen yhteydessä
keskiajalla, aluksi erillisinä kellotorneina
(kampaniili), sitten kirkon kanssa
elimellisessä yhteydessä. Romaanisissa
kirkoissa t:eja saattoi olla 7:kin.
Goottilaisten katedraalien etufasadien
parillisista trista toinen on usein jäänyt
keskeneräiseksi (vrt. Strassburg, kuva).
Maailman korkeimmat t.-rakennukset ovat:
Pariisin Eiffeltorni (ks. t.) 300 m, Nauenin
antenni-t. 260 m, Eilvesen antenni-t.
(Hannoverissa) 250 m, Woolworth Building
New Yorkissa (ks. t., kuvaliite) 241 m,
Metropolitan Lifen t. New Yorkissa 213 m;
korkeimmat kirkon-t:t ovat Kölnin (156 m)
ja Ulmin tuomiokirkkojen (152 m).

Tornihaukka, tuulihaukka
(Falco tinnunculus), 33-39 cm pitkä
jalohaukka, Koiraan selkäpuoli punaruskea,
tummatäpläinen; pää, niska, takaselkä ja pyrstö
siniharmaat, likellä pyrstön kärkeä leveä
musta poikki juova; vatsapuoli kellertävä,
tummatäpläinen. Naaraan pää ja niska
vaaleanruskeat, mustatäpläiset, pyrstössä
leveän poikkijuovan lisäksi us. kapeita.
Yleisin haukkalaji Etelä- ja
Keski-Suomessa. Viihtyy parhaiten pelto- ja
hakamaitten lähettyvillä. Syö hyönteisiä,
hiiriä, myyriä ja sisiliskoja, on
maanviljelijälle erittäin hyödyllinen. Lekuttaa
usein pitkän aikaa paikallaan ilmassa saalista
tähyillen. Pesä tav. männyssä, us.
vanhassa variksenpesässä. Munia 3-4,
kellervät, punaruskeatäpläiset. Rauhoitettu
koko vuoden. Muuttolintu ks. värikuvaliitettä
Lintuja 15.

Tornio, kaup. Oulun läänissä, Tornion,
joen varrella joen länsi- l. Ruotsin
puoleiseen rantaan maatuneella Suensaarella.
Puutavaran vientiä, lähistöllä suuria
sahoja. Valtion yhteislyseo. Puukirkko
(rak. 1684-86). Ulkosatama Röyttä.
Rautatie- ja jalkasilta Haaparannan
puolelle. 2,231 as. (1927). Sai
kaupunginoikeudet 1621. Laskettu Suomeen
kuuluvaksi v:sta 1809.

Tornio. Taustassa Alatornion kirkko, ylhäällä oik. Haaparanta.

Torniojärvi, 70 km pitkä, 9 km leveä
tunturijärvi Ruotsin Lapissa lähellä
Norjan rajaa. Laskujoki Tornionjoki.

Tornion-Haaparannan yhdysrata,
valmistunut 1919, pituus Suomen puolella
2,7 km ja Ruotsin puolella 0,8 km.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>