Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tukholman järjestelmä-Tuleentumisaste
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
osaa sanotaan Vasastadeniksi, jossa on
m. m. korkeakoulurakennuksia.
Norrmalmin ja Vasastadenin itäpuolella on
Östermalm. Sen pohjoispuolella on
stadion. Norrmalmin ja Vasastadenin
lounaispuolella on Kungsholmen, jossa
m. m. kunnallisia rakennuksia, sairaaloita
ja tehtaita. Siellä on myös loistelias
kaupungintalo (R. Östbergin rakentama 1911-23),
joka linnan ohella on T:n huomattavin
rakennus, sekä raatihuone (rak. 1911-15).
Edellämainittujen kaupunginosien eteläpuolella
Södermalm (lyh. Söder).
Siellä on n. s. Katariinan-hissi, Katarinakyrkan
ja Högalidskyrkan. — T:n lukuisista puistoista
ovat huomatuimmat Kungsträdgården Norrmalmissa,
Humlegården Östermalmissa ja Mosebacken
Södermalmissa. — Kaupungin lähimmässä
ympäristössä on Djurgården (jossa m. m.
Skansen), Haga, Drottningholm ja Saltsjöbaden
(ks. n.) sekä joukko puutarha- ja muita
esikaupunkeja. — Tukholman Korkeakoulu
(avattu 1878, 3 tiedekuntaa, 1,100 ylioppilasta),
Karoliininen Opisto (ks. t.), tekn.
korkeakoulu, hammaslääkäriopisto,
eläinlääkärikorkeakoulu, taidekorkeakoulu,
musiikkikonservatorio, Kunink. Kirjasto.
Nationalmuseum (Kansallismuseo, taidemuseo),
Nordiska Museet (ks. t.), hist. museo,
lukuisia muistopatsaita. T. on Ruotsin
huomattavin teollisuuskaup. (kone-,
elintarve-, paperi- ja kirja- sekä nahka-
ja kutomateoll.), satamakaupunkina
Gööteporin jälkeen huomattavin. 460,000 as.
— Kaupunkina T. mainitaan ensi kerran 1252,
Kustaa II Aadolfin ajoista se on ripeästi
kasvanut. — ks. kuvaliitettä p. 865.
Tukholman järjestelmä, Brattin
(ks. t.) suunnittelema, Tukholmassa 1914
käytäntöön otettu viinanmyyntijärjestelmä,
joka on yksi muoto n. s. tarkkailujärjestelmää
l. parannettua Gööteporin järjestelmää
(ks. t.). Kukin viinanostajaksi hyväksytty
saa numeroidun vastakirjan, josta viinaa
ostettaessa erotetaan tilauskaavake. Kerralla
myydään vain rajoitettu määrä, samoin on
rajoitettu vastakirjan haltijalle vuodessa
myytävä määrä.
Tukholman verilöyly, Kristian II:n
8 p. marrask. 1520 Tukholmassa
toimeenpanema verilöyly, jossa 82 henkeä,
m. m. 2 piispaa teloitettiin; teloituksia
jatkettiin seuraavina päivinä.
Tukikisko, rautatien ylikäytävissä,
silloissa, vaihteissa y. m. varsinaisen
kiskon viereen sovitettu pyörää
sisäpuolelta ohjaava kisko.
Tukinuitto ks. Lauttaus.
Tukiviiva, graafisesti, s. o.
piirtämällä selville saatava puristusviiva
holvikaarissa, tukimuureissa y. m.; saadaan
siten, että rakenteen osan sisäisten
jännitysten keskipisteet eri leikkauksissa
yhdistetään. T:n tulee kulkea leikkauksen
keskimmäisen kolmasosan sisällä. Jos
se kulkee ulompana, on rakenteen osassa
sillä kohtaa vetojännitystäkin.
[„Teknillinen käsikirja" (1920).]
Tukkakoskelo ks. Koskelot.
Tukkijoella, Teuvo Pakkalan (ks. t.)
kansannäytelmä.
Tukkimiehen täi (Hylobius abietis),
kärsäkästen heimoon kuuluva mäntyjen
ja kuusien kuorta syövä, n. 1,5 cm pitkä
kovakuoriainen, jonka tuntosarvet kiinni
lähellä kärsän kärkeä. Peitinsiivissä
2 keltaista poikkijuovaa. Yleinen
maassamme, metsän pahimpia tuhohyönteisiä.
ks. värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä 29.
Tukkiruuhi, uittoruuhi (ks. t.).
Tukums, Tuckum (ks. t.).
Tukydides (n. 454 — n. 400 e. Kr.),
kreik. historiankirjoittaja. Eli kauan
maanpaossa. Kirj. laajan teoksen
„Peloponneesolais-sota" (suomen.), jolla
tavallaan perustaa kriitillisen
historiankirjoituksen.
Tula [tū-], samannimisen
kuvernementin pääkaup. Keski-Venäjällä, Moskovasta
etelään, Upan varrella. Suuri asetehdas,
samovaarien valmistusta. 125,000 as.
Tule [tū-], Pyteaan mainitsema suuri
merensaari Euroopan luoteispäässä.
Myöhemmät kirjailijat käyttävät sitä
merkitsemään yleensä äärimmäistä pohjoista
seutua („ultima T.").
Tuleentumisaste, erinäisten kasvien,
varsinkin viljakasvien eri kypsyysasteet.
viljakasveilla erotetaan: maito- l.
viher-t., jolloin jyvä ja korsi ovat
vihreät, jyvä maitomaisen tärkkelyksenpitoisen
nesteen täyttämä, kasviaihe niin kehittynyt,
että jyvä voi itää; kelta-t., jyvä
vahamainen, ei vihreä, korsi kellastunut, ei
kuitenkaan sen ylin osa; täys i-t.,
kasvi kokonaan kellastunut, jyvä kovettunut;
kuollut t., kasvi kokonaan kuollut,
ja jyvä usein irtaantuu itsestään. Maito-t:lla
korjatusta viljasta saadaan suhteellisesti
edullista olkirehua, mutta pieniä, ryppyisiä
jyviä, joista kehittyy heikko taimi.
Keltatuleentuneesta viljasta saadaan hyviä jauhoja,
mutta ei täysin kelvollista kylvösiementä,
joksi on käytettävä täysituleentuneen
viljan jyviä. Keltatuleentunut vilja
jälkituleentuu sadon korjuun jälkeen,
joten siitä saadaan täysin kelvollista
kylvösiementä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
